Itselleni small talk on joskus ihan okei, ainakin jos unohtaa nuo kaikki "tästä ei saa puhua"- käytöstavat. Tai siis useinhan uskonnoista ja politiikasta syntyy todella kiinnostavia keskusteluja, etenkin kun molemmat osapuolet osaavat kunnioittaa toisten valintoja. Itselläni on esimerkiksi kavereita, jotka on uskovaisia (kristittyjä, muslimeja...) ja tiedän tämän hyvin ja he tietävät että itse en ole mihinkään uskontokuntaan ikinä kuulunut ja en ole tuntenut tarvetta. Usein nämä juttutuokiot sitten hurahtavat small talkin puolelta ihan kunnon keskusteluiksi, kun molempia yhdistää halu ymmärtää erilaisia ihmisiä ja oppia uutta. Politiikka on ihan samoin kiinnostavaa. En mihinkään puolueeseen kuulu, mutta seuraan kuitenkin mitä tapahtuu ja minulla on selviä mielipiteitä. Minusta on tärkeää ymmärtää asioista monia puolia ja kuuntelenkin mielelläni hyvin perusteltuja mielipiteitä. Kiinnostavimpia tällaiset keskustelut ovat sellaisten ihmisten kanssa, jotka ovat asioista erimieltä, silloin tulee usein itsekin mietittyä että minkä takia uskoo juuri omaan kantaansa ja joutuu kyseenalaistamaa mielipiteitään.
Lisäksi kulttuurista, erityisesti tv-sarjoista, leffoista, musiikista ja kirjoista on kiva keskustella ja nehän sopiikin sitten paremmin ihan small talkiinkin. Tosin joistain aiheista on ehkä hyvä puhua vaan tutumpien kavereiden kanssa. Esimerkiksi Harry Potterista saattaa tulla niin innokkaita keskusteluja, että vieraampi varmaan ajattelisi, että ei noilla taida muuta elämää ollakaan

. Myös eläimet, luonto ja liikunta kiinnostaa.
Ja siis sellaisesta small talkista en niin välitä, kun vaikka rappukäytävässä aletaan rupattelemaan. Erittäin tylsistyttävää. Tai siis että kyllähän mä nyt näen että ulkona on kiva ilma, mutta ei siitä tarvitse juttelemaan ruveta. Ja ton tyyppistä juttelua kun joutuu kauan harrastamaan niin huomaa kyllä että akku kuluu erittäin nopeasti. Ja en halua väsyttää itseäni tylsien ihmisten kanssa, mieluummin säästän energiani antoisampiin juttutuokiohin.