Introversio eli sisäänpäinsuuntautuneisuus ja ekstroversio eli ulospäinsuuntautuneisuus ovat keskeisiä luonteenpiirteitä ihmisillä. Väestöstä introvertteja on noin 30% ja ekstrovertteja noin 70%. Nykytutkimuksen valossa tärkein selittävä tekijä näille luonteenpiirteille on ihmisen oma perimä. Kenestäkään ei siis tule introverttia tai ekstroverttia vaan sellaiseksi synnytään. Niin kuin monet muutkin luonteenpiirteet, ihmiset sijoittuvat introversio-ekstroversio -asteikolla eri kohdille. Tästä johtuen äärimmäisen introvertit tai ekstrovertit ihmiset ovat harvinaisia, mutta useimmiten ihmiset selvästi kallistuvat jompaan kumpaan suuntaan. On myös olemassa ambivertteja ihmisiä, eli niitä, joissa molemmat luonteenpiirteet ovat melkein tasoissa.
Käytökseltään introvertit suuntautuvat sisäänpäin. Heille heidän sisäinen maailmansa on ulkoista maailmaa selvästi tärkeämpi. Carl Jungin mukaan introvertti kuluttaa psyykkistä energiaa kanssakäymisessä ihmisten kanssa ja latautuu olemalla yksin mietiskellen. Introvertit yleensä nauttivat aktiviteeteista, joita voi tehdä yksin omassa rauhassa, kuten lukemisesta, kirjoittamisesta, tietokoneista tai luonnossa liikkumisesta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö introverteilla olisi ystäviä. Heillä on yleensä vain muutamia todella hyviä ystäviä, joiden kanssa voi jakaa ideoita ja keskustella asioista todella syvällisesti. Introvertit menestyvät yleensä hyvin ammateissa, jotka vaativat paljon ajattelutyötä ja pohdiskelua, ja joissa on vähemmän tiimityöskentelyä, esim. tiedemiehinä, taiteilijoina, kirjailijoina ja insinööreinä.
Ekstrovertit puolestaan suuntautuvat ulospäin. He saavat psyykkistä energiaa kanssakäymisestä ihmisten kanssa ja he tylsistyvät yleensä hyvin nopeasti, jos joutuvat tekemään mitään yksin. Ekstrovertit suuntautuvat yleensä aloille, joissa ollaan paljon ihmisten kanssa tekemisissä, kuten myyjiksi, opettajiksi, poliitikoiksi ja johtajiksi.
Introvertti ekstroverttien maailmassa
Sen lisäksi, että ekstrovertit ovat enemmistönä maailmassa, on heille ulkoinen maailma tärkeämpi kuin introverteille. Siksi ekstrovertit ovat tehneet maailmasta heille sopivan paikan. Länsimainen kulttuuri pitää stereotyyppistä ekstroverttia ihanteenaan. Avoimet konttorit työpaikalla, koulutus pienryhmissä, sosiaaliset käyttäytymissäännöt, jne. ovat kaikki ekstroverttien käsialaa. Tästä johtuen introvertit kokevat yleensä olevansa erilaisia, mikä voi johtaa tunteisiin omasta alemmuudesta. Siksi introverteille onkin äärimmäisen tärkeää hyväksyä itsensä ja käyttää niitä vahvuuksia elämässään, mitä introvertismi tuo tullessaan, sen sijaan että he antaisivat ekstroverttien määritellä heidät. Jos nautit yksinolosta, ei siinä ole mitään pahaa, päinvastoin. Luova työ on paljon helpompaa ilman häiriöitä.
Introvertit ovat yleensä hyviä oppijoita, koska he paneutuvat asioihin syvällisesti. Luottamus on introverteille yleensä äärimmäisen tärkeää, minkä takia he ovat hyvin rehellisiä ja avoimia ystäviään kohtaan. Introverteilla on tyypillisesti tehokas impulssikontrolli eli he ajattelevat ennen kuin tekevät mitään ja voivat keskittää huomionsa tehokaasti yhteen tehtävään kerrallaan. Sisäisen maailman tärkeydestä johtuen introvertti voi oppia todella tuntemaan itsensä suhteellisen helposti. Näistä seikoista johtuen introversio voi olla todellinen vahvuus, jos ihminen vain oppii hyväksymään itsensä ja keskittyy hyviin puoliinsa pelkkien heikkouksien sijasta.