Joukon jatkoksi:
-21v
-INFJ
-Melko sosiaalinen, jopa siihen pisteeseen että juuri kukaan tuttu ei usko minun olevan introvertti, vaikka oikeasti olen erittäinkin paljon
Pystyn vaan helposti laittamaan sosiaalisuusmoodin päälle. Pienemmistä porukoista jopa tykkäänkin, mutta suuremmissa juhlissa on tuo sosiaalisuus kyllä niin pakotettua, enkä sitten kauaa siellä kestäkään...
-Joskus liiankin miellyttämishaluinen, olen vasta viime vuosina oppinut, ettei kaikkia tarvitse miellyttää eikä kaikkien minusta tarvitse tykätä. Nyt on kuitenkin se oma tyyli löytynyt niin vaatteissa kuin musiikissakin.
-Osittain varmaan juuri edellisestä piirteestä johtuen koen olevani sellainen ihminen, jonka kanssa on helppo tulla toimeen. Vaikka minusta on hankalaa esimerkiksi uudessa paikassa tutustua ihmisiin, niin jotenkin se vaan aina onnistuu. Tutussa porukassa olen rohkeampi ja usein huomaan olevanikin se tyyppi joka esim. uusia työkavereita eniten auttaa, neuvoo ja yrittää tutustuttaa porukkaan. Jos en jostain ihmisestä tykkää, yritän vain kiertää kaukaa niin pitkään kuin mahdollista ja välttää sanomasta mitään ilkeää. Tämä ei kuitenkaan tarkoita ettenkö esim. puolusta arvojani vaan joissain tilanteissa saatta tulla erittäinkin kipakasti takaisin. Toisten mollaamista, vähättelyä, seläntakanapuhumista tai syrjintää esim. ihonvärin, taustan tai seksuaalisen suuntautumisen perusteella en siedä.
-Ja juu, minulla on paljon minulle tärkeitä arvoja. Mielestäni kaikilla on oikeus omaan mielipiteeseen ja pystyn kyllä sivistyneesti keskustelemaan arvomaailmaltaan hyvin erilaisten ihmisten kanssa. Mutta kyllä pään sisäisesti joskus huudan päin niiden naamaa kun en voi ymmärtää miten ihmiset voi olla niin kapeakatseisia/suvaitsemattomia/itsekkäitä...
-Minulla on erittäin suuri ero siinä laskenko ihmiset tutuiksi vai ystäviksi. Tuttuja riittää ja varmaan introvertiksi jopa huomattavan paljon, mutta kaikki nuo tutut ovat kuitenkin sitä porukkaa jonka kanssa voi pitää hauskaa pari kertaa vuodessa ja sitten tarvitseekin sen lopun ajan toipumiseen tuosta ylisosiaalisuudesta. Ystäviä sen sijaan on vain muutama, ja (onneksi) ovat sellaista porukkaa jonka kanssa ei nähdä kovin usein, mutta niillä kerroilla on sitäkin hauskempaa ja rennompaa ja tuntuu ettei aikaa olisi kulunut yhtään
Toisaalta noista ystävistäkin vain yksi on sellainen jonka olen oikeasti päästänyt vähänkään lähemmäs, olen kuitenkin erittäin tarkka siitä ketkä minut oikeasti tuntevat.
-Olen huumorintajuinen, kakkapissa/alapääjutut ei iske, ja stand-upkaan ei ole oikein mun juttu (koska paitsi että en usein tykkää niiden vitseistä, pelkään myös kuollakseni ettei kukaan naura, vaan vitsiä seuraa vaan epämukava hiljaisuus). Muuten kyllä kelpaa monenlainen hauskutus.
-Olen liiankin empatiakykyinen, muitakin kuin stand-up-koomikkoja kohtaan. Joskus tekee elämästä hieman hankalaa, mutta toisaalta, mieluummin osaan eläytyä muiden tunteisiin ja ottaa ne huomioon kuin että olisin vain itsekäs..
-Joskus tuntuu että elän enemmän pääni sisällä kuin oikeassa maailmassa. Olen pienestä asti kehitellyt päässäni hahmoja, joiden elämän tapahtumia ja niihin liittyviä ihmisiä olen suunnitellut hyvinkin pitkiä aikoja ja erittäin yksityiskohtaisesti. Nyt vahvinta ja eniten kehittelemääni maailmaa olen suunnitellut varmaan kuutisen vuotta. En yleensä tästä tavasta kenellekään kerro, kun jotenkin on sellainen tunne ettei ymmärrystä tulisi ihan joka suunnalta
Tykkään:
-Koirat ja eläimet muutenkin.
-Luonto, kaikissa muodoissa, kaupunkiluonto ihan yhtälailla kuin joku erämaa. Helsingin keskuspuisto on varmaan lempipaikkani kaikista, henkireikä kaupungin hälystä
-Lukeminen, kaikki käy
-Musiikki, aina musiikki soimassa. Kuuntelen kaikenlaista Sigur Rósista Röyksoppiin. Kuitenkin aika tarkka olen siitä mikä kelpaa, epämieluista musiikkia en kauaa kestä (kestän jotenkin jos naapuri huudattaa täysillä Coldplayta, mutta Nirvana menee liian pitkälle). Pianoa soitan myös.
-Juokseminen, en mikään himomaratoonari ole, mutta yleensä kyllä vähintään kolmisen kertaa viikossa käyn lenkin tekemässä. Tuskaisten koulun liikuntatuntien jälkeen meni hetki ennen kun tajusin että liikuntahan voi olla kivaakin. En ikinä ole ollut mitenkään erityisen huono liikunnassa, mutta ne ikuiset joukkuelajit tympi ja paljon... Juosta saa yksin musiikki korvilla ja mikäs sen parempaa
-Tv-sarjat, näitäkin riittää, vaikka usein kyllästynkin helposti, jos juonikuviot ei miellytä.
-Opiskelu, olen aina ollut ihan hyvä koulussa, vaikka usein tuo kuuluisa introverttien keskittymikyky onkin suuntautunut noiden edellämainittujen mielikuvitusmaailmojen rakentamiseen eikä niinkään koulujuttuihin... Mutta jotenkin opiskelu on aina ollut kivaa, on hienoa oppia uutta, etenkin kun saa yksin paneutua mieluisaan aiheeseen. Se onkin sitten se ongelma että jos asia ei kiinnosta, niin en jaksa niihin samalla tapaa keskittyä. Nytkin olen kuukausia yrittänyt ymmärtää fysiikan lakeja ja kaavoja, mutta pää tuntuu olevan aivan seula. Ja kuitenkin päähän mahtuu helposti satoja koirarotuja ja biologian kiinostavat jutut jää kyllä mieleen.
No huh, tulipas siitä pitkä, eiköhän siinä ollut tältä erää tarpeeksi kurkistusta Tähtitontun maailmaan...
Tässä ketjussa on siis ideana vaan kertoa vähän laajemmin tai sitten tiiviimmin omasta luonteesta, kiinnostuksenkohteista ja muusta sellaisesta nippelitiedosta, ihan mitä mieleen tulee ja minkä jakamisen arvoiseksi kokee. Vaikka foorumiviesteistä voi rivien välistä lukea, millaista jengiä sivustolla pyörii, moni varmaan tykkäisi tällaisen esittelyketjun kautta selkeyttää kuvaansa muista käyttäjistä.
