Uupuminen ollessa pitkään Ihmisjoukon seurassa

Tarinoita siitä, millaista on olla introvertti ekstroverttien maailmassa.
naava
Viestit: 1
Liittynyt: 27.07.2014 10:35
Viesti:

Re: Uupuminen ollessa pitkään Ihmisjoukon seurassa

Viesti Kirjoittaja naava » 27.07.2014 10:50

Kuulostaa tutulta. Mä käyn esim. pyörähtämässä kaupungilla yksin ja maksimissaan siellä pystyy olemaan 3 tuntia. Sitten on lopun päivää aivan uupunut olo.

Tapaamisissa ja reissuilla mulla on oikeastaan aina kameravehkeet mukana ja kun ison joukon aiheuttama väsymys iskee, piiloudun mä viimeistään siinä vaiheessa kameran taakse tai lähden kuvaamaan luontoa. Sielläpä saattaakin sitten huomaamatta kulua monta tuntia.

Mulla on ollut pienestä asti yleensä aina 1 kaveri kerralla, jonka kanssa olen viettänyt aikaa. Nykyäänkin ystäväni ovat laskettavissa yhdellä kädellä. En ole koskaan viihtynyt isossa porukassa, koska olen tuntenut oloni ulkopuoliseksi. Haaveillut olen, että olisipa minullakin iso kaveriporukka. En kylläkään tiedä miksi.

Pahviloota

Re: Uupuminen ollessa pitkään Ihmisjoukon seurassa

Viesti Kirjoittaja Pahviloota » 14.08.2014 17:48

Itse olen armeijassa. En pysty enää olemaan koska ahdistaa ja masentaa liikaa. Lääkäri ei tunnu ymmärtävän että mitä introvertti tarkoittaa. Tahtoisin vain pois täältä. :(

Wnaheck
Viestit: 9
Liittynyt: 29.05.2014 23:09
Viesti:

Re: Uupuminen ollessa pitkään Ihmisjoukon seurassa

Viesti Kirjoittaja Wnaheck » 14.08.2014 18:55

Itse olen armeijassa. En pysty enää olemaan koska ahdistaa ja masentaa liikaa. Lääkäri ei tunnu ymmärtävän että mitä introvertti tarkoittaa. Tahtoisin vain pois täältä. :(
Joko olet todella vahvasti introvertti tai sitten mukana on jotain muutakin. Omalla kohdallani testit (netissä olevat testithän ovat täysin luotettavia ;) ) väittävät minun olevan voimakkaasti introvertti, mutta pärjäsin silti armeijassa ihan hyvin.

Mikä sitten onkaan taustalla, niin on kaikkien kannalta parempi, ettei armeijassa ole, jos siellä ei ihan oikeasti pysty olemaan. Palveluspaikasta riippuen voi olla melkoista taistelua tuulimyllyjä vastaan, mutta periaatteessa yksikön henkilökunnan pitäisi huolehtia myös alaistensa henkisestä hyvinvoinnista. Taitoja ja kiinnostusta ei tosin aina ole.

Avatar
Overlord
Ylin auktoriteetti
Viestit: 120
Liittynyt: 25.02.2013 16:00
Paikkakunta: Helsinki
Viesti:

Re: Uupuminen ollessa pitkään Ihmisjoukon seurassa

Viesti Kirjoittaja Overlord » 15.08.2014 14:30

Itselläni armeija sujui yllättävän helposti. Jopa siellä löytyi lähes päivittäin aikaa lukea kirjaa tai käydä salilla. Alkukauden jälkeen myös lähes joka viikonloppu oli vapaa (vähintään joka toinen). Myöskin, koska armeijassa ei todellakaan tarvinnut paljon käyttää aivojaan, niin oli helppo vaan vaipua itseensä ja omiin ajatuksiinsa vaikka marssilla tai vartiossa.
Question everything. Learn something. Answer nothing. -Euripides

Pahviloota

Re: Uupuminen ollessa pitkään Ihmisjoukon seurassa

Viesti Kirjoittaja Pahviloota » 15.08.2014 15:08

Wnaheck kirjoitti:
Itse olen armeijassa. En pysty enää olemaan koska ahdistaa ja masentaa liikaa. Lääkäri ei tunnu ymmärtävän että mitä introvertti tarkoittaa. Tahtoisin vain pois täältä. :(
Joko olet todella vahvasti introvertti tai sitten mukana on jotain muutakin. Omalla kohdallani testit (netissä olevat testithän ovat täysin luotettavia ;) ) väittävät minun olevan voimakkaasti introvertti, mutta pärjäsin silti armeijassa ihan hyvin.

Mikä sitten onkaan taustalla, niin on kaikkien kannalta parempi, ettei armeijassa ole, jos siellä ei ihan oikeasti pysty olemaan. Palveluspaikasta riippuen voi olla melkoista taistelua tuulimyllyjä vastaan, mutta periaatteessa yksikön henkilökunnan pitäisi huolehtia myös alaistensa henkisestä hyvinvoinnista. Taitoja ja kiinnostusta ei tosin aina ole.
No oon vahvasti introvertti. Siviilissä en pysty olemaan etes kaupassa ruuhka aikaan. Mutta sain tänään 24 kuukautta lykkäystä.

Mawerick
Viestit: 109
Liittynyt: 15.04.2013 15:09
Paikkakunta: Yläne
Viesti:

Re: Uupuminen ollessa pitkään Ihmisjoukon seurassa

Viesti Kirjoittaja Mawerick » 15.08.2014 20:16

Mäkin olen vahvasti introvertti, mutta kyllä kaupassa sentään voi käydä. Se ihmismäärä lähinnä ärsyttää, ei niinkään ahdista kun ei niiden kanssa tarvitse sosialisoida.

Armeija nyt voi olla eri asia, itse en sitä käynyt.

Pahviloota

Re: Uupuminen ollessa pitkään Ihmisjoukon seurassa

Viesti Kirjoittaja Pahviloota » 16.08.2014 00:11

Onkohan tämän takia mahdollista saada C paperit?

INTPinson
Viestit: 57
Liittynyt: 12.07.2014 15:43
Viesti:

Re: Uupuminen ollessa pitkään Ihmisjoukon seurassa

Viesti Kirjoittaja INTPinson » 16.08.2014 01:02

Itsekin selvisin armeijasta hyvin ehkä osittain siksikin, että (mieliala)lääkitys oli kohdallaan. Armeijassa nyt on niin monenlaista tyyppiä, että siellä ei mielestäni edes voi tuntea itseään erilaiseksi. Menee vain joukon mukana, niin ei tule huomatuksi.
Pahviloota kirjoitti:Itse olen armeijassa. En pysty enää olemaan koska ahdistaa ja masentaa liikaa. Lääkäri ei tunnu ymmärtävän että mitä introvertti tarkoittaa. Tahtoisin vain pois täältä. :(
Jos ahdistus ja masennus on alkanut armeijassa, on kyllä viisainta jättää palvelus kesken. C:n paperit voi saada, jos osaa perustella kykenemättömyytensä palvelukseen hyvin.

Pahviloota

Re: Uupuminen ollessa pitkään Ihmisjoukon seurassa

Viesti Kirjoittaja Pahviloota » 16.08.2014 08:59

INTPinson kirjoitti:Itsekin selvisin armeijasta hyvin ehkä osittain siksikin, että (mieliala)lääkitys oli kohdallaan. Armeijassa nyt on niin monenlaista tyyppiä, että siellä ei mielestäni edes voi tuntea itseään erilaiseksi. Menee vain joukon mukana, niin ei tule huomatuksi.
Pahviloota kirjoitti:Itse olen armeijassa. En pysty enää olemaan koska ahdistaa ja masentaa liikaa. Lääkäri ei tunnu ymmärtävän että mitä introvertti tarkoittaa. Tahtoisin vain pois täältä. :(
Jos ahdistus ja masennus on alkanut armeijassa, on kyllä viisainta jättää palvelus kesken. C:n paperit voi saada, jos osaa perustella kykenemättömyytensä palvelukseen hyvin.
No mutta meikähän kasaa vaikka väitöskirjan mun oloista

ilimeetönmies
Viestit: 2
Liittynyt: 10.09.2014 01:05
Viesti:

Re: Uupuminen ollessa pitkään Ihmisjoukon seurassa

Viesti Kirjoittaja ilimeetönmies » 10.09.2014 01:46

Mitä armeijassa olemiseen tulee, niin aivan mahdoton paikka olla tälläiselle lukuisia asperger-piirteitä omaavalle persoonalle.. (virallista diagnoosia ei ole, mutta itse sekä muutaman muun diagnosoimana kyllä) Täysi huone täysin ventovieraita ihmisiä, niin eihän siinä saa edes nukutuksi. Sosiaaliset tilanteet ovat todella vaikeita, joskin viime aikoina olen parin (ja niiden harvojen) hyvän ja ymmärtäväisen ystävän avustuksella altistanut itseni sosiaaliselle kanssakäymiselle positiivisin tuloksin. Olen pikku hiljaa oppinut hillitsemään pelkojani, ahdistuneisuutta sekä ennakkoluuloja vieraita ihmisiä kohtaan. Myös katsekontaktin ottaminen ihmisiin on helpottunut, joskin aika ajoin silmiin katsominen tulkitaan häiritseväksi tuijottamiseksi johtuen kasvojeni täysin ilmeettömästä olotilasta. Armeijassa oloni aikana, jota kesti noin 41 tuntia ja jonka suoritin minuuttiakaan nukkumatta, ei jäänyt käteen mitään muuta kuin ahdistusta ja masennusta. Vapautuksen sain eikä siinä tarvinnut kauaa selitellä mistä on kyse. Ei ollut sopiva paikka todella epäsosiaaliselle ihmiselle. Seuraavat pari päivää meni palautuessani liiallisesta altistumisesta ja kuormittumisesta häiriötekijöille. Myös kirkkaat ja vilkkuvat valot, ja mikäli siihen yhdistetään lisäksi myös paljon vieraita ihmisiä saa oloni epämiellyttäväksi noin 30 minuutissa. Kestän hieman pidempään jos mukana on hyvä ystävä, joka on siinä vierellä turvana ja tarkkailemassa tilannetta niin oman olotilani kannalta kuin myös ympäriltä saapuvilta uhkilta.

Nykyisin pystyn hallitsemaan pelkojani sosiaalisiatilanteita kohtaan sekä -kontakteissa. Aina tietyin väliajoin täytyy itsensä altistaa epämukavuusalueelle, niin kyllä sitä pikku hiljaa tottuu ja oppii ainakin näyttelemään olemaan normaali. Osaan myös jopa hymyillä hieman ja nauraa oikeissa tilanteissa joissa se on sopivaa. En ymmärrä vitsejä sillä tavalla kuin muut, mutta hitaalla sytytykselläkin pärjää joten kuten, joskin tietynlaiset vitsit, etenkin alapää yms. kategoriaan luokiteltavat kaskut/jutut menevät täysin ohi. Huonoa huumoria. Joskus saan täysin hallitsemattomia naurukohtauksia tilanteissa joissa sitä vähiten odotetaan. Tästä johtuen saan usein paheksuvia katseita kanssaihmisiltä. Nauran myös usein vitseille/asioille joille ei muut naura tai ei pitäisi nauraa. Tämä lisää ihmisten hämmennystä.

Kaupassa pystyn käymään nykyisin, mutta muutamia vuosia sitten se oli lähes mahdotonta. Myös erilaisissa musiikkitapahtumissa pystyn käymään, johtuu varmaan osittain siitäkin, että etenkin lempibändien keikoilla olen uppoutunut täysin heidän esiintymiseensä ja näin ollen taustalla/ympärillä tapahtuvat asiat jäävät vähemmälle huomiolle. Tosin koko ajan täytyy olla valppaana mahdollisille uhkille. Näiden tilaisuuksien jälkeen olen usein seuraavana päivänä melko väsynyt ja uupunut.

Mutta kyllä kaikkeen tottuu vähitellen, uskoisin. Omalla kohdallani ainakin olen havainnoinut edistymistä.

Vastaa Viestiin

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 2 vierailijaa