Introvertit.net Keskustelufoorumi

Itsellä ei kumppanina ole introverttinaista ollut mutta sitä odotellessa.
Ainakin ajatustasolla voisin kuvitella että ei parempaa voisi olla ja jos molemmat tiedostaa tilanteen niin osaa antaa tilaakin tarvittaessa eikä tuputa uusia tuttavuuksia tai tilanteita elämään liukuhihnalla.
Siinähän oiskin ajatus....mykkädeitit.
No lyhyesti kuitenkin olisin varmasti kiinnostuneempi introverttinaisesta enkä takuulla katsoisi pahalla hiljaisuutta.

Itse liityin foorumille vaikka olen extrovertti mies, vaikka mitään mustavalkoista introvertti/extrovertti jakoa on ehkä hieman harhaanjohtavaa tehdä kun kumpiakin puolia meissä kaikissa on. Toivon täältä löytäväni hieman vastauksia ja ymmärrystä parisuhteeseeni keskustelun kautta. Toisaalta koen myös että extroverttina minulla voi olla annettavaa introvertti/extrovertti keskusteluun extrovertin näkökulmasta ja mitä olen oppinut ja voin oppia.

Mitä miehet ajattelevat inrovertista naisesta? Aika laaja kysymys, johon tuskin on ihan yksiselitteistä vastausta. Introverttius, jos nyt tuollaista termiä voi käyttää, on monisyinen tapa toimia ja ajatella. Sitä on monen tasoista, joten mielestäni kannattaisi kysyä tarkemmin mitä haluaa tietää.

Jos joku kysyisi mitä ajattelen naisesta joka näyttää välittämisensä pieninä arkisina tekoina suurien tunteiden näyttämisen sijasta tai naisesta joka kaipaa omaa tilaa ja yksinoloa jotta voi ladata henkisiä akkuja olisin asian kanssa sinut. Tai mitä ajattelen naisesta joka on hyvin kriittinen omasta toiminnastaan ja haluaa aina suunnitella tai ainakin tietää etukäteen miten asiat, myös ne arkiset tulevat rullaamaan. Joskus se voi tälläistä impulsiivista ihmistä kummastuttaa, jopa ahdistaa, joka voi silmänräpäyksessä muuttaa suunnitelmiaan ilman henkistä painetta tai tarvetta pohtia koko päivän putkea uudelleen. Mikäli ristiriitaa ei ymmärrä ja varsinkaan sen syitä voi se ajaa parisuhteen jopa kriisiin.

Mielestäni kummankin tulee ymmärtää itseään ja syitään toimia. Tämän jälkeen voidaan kertoa toiselle mitä toivoo, haluaa ja miten haluaa toimia sekä myös sovitta omaa tekemistään suhteessa toiseen. Toki edellä esitetty voi introvertille olla haaste, siis se puhuminen. Oman kokemuksen mukaan introvertille kun asioiden julkituominen voi olla haasteellista ainakin nopealla aikataululla ilman kunnon pohdintaa. Mikäli vielä on riski että sanominen voi luoda ristiriidan tai jopa jollain tapaa loukata toista tai sen voi tulkita niin voi keskustelu jäädä jopa kokonaan käymättä. Toki tämäkin on varmasti hyvin yksilöllistä.

Empähän ehkä vastannut täysin kysymykseen mutta pohdintaa aiheesta nyt kuitenkin.

No itse introna miehenä ajattelen, että introvertit naiset juuri ovat itselleni sopivia. En voisi kuvitella ekstroverttiä kumppania, koska en pysy mukana siinä menossa.

Introverttius on vain yksi ominaisuus, mutta jos se on ensimmäinen tunnistettava tai tunnustettu piirre, niin ei haittaa. Tiettyä sielujen sympatiaa ja kohtalontoveruutta olisi heti ilmassa. Jos kävisin firman pikkujouluissa, niin varmaan introvertti nainen olisi se, joka voisi saada siellä pysymään pidempään. - Oma poikani on introvertti ja naimisissa toisen introvertin kanssa. Heillä menee näin sivusta katsoen hyvin.