Kuka olet?

Lähetä vastaus


Tämän kysymyksen tarkoitus on estää roskapostitusta foorumille.
Hymiöt
:D :) ;) :( :o :shock: :? 8-) :lol: :x :P :oops: :cry: :evil: :twisted: :roll: :!: :?: :idea: :arrow: :| :mrgreen: :geek: :ugeek:

BBCode on Käytössä
[img] on käytössä
[flash] on poissa käytöstä
[url] on käytössä
Hymiöt ovat käytössä

Otsikko
   

Voit lisätä yhden tai useamman tiedoston.

Laajenna näkymää Otsikko: Kuka olet?

Re: Kuka olet?

Kirjoittaja Kareida » 06.08.2019 17:42

- Täällä pikkuisen päälle nelikymppinen nainen parillakin eri koulutustaustalla. Sekä hoitoalaa, että IT-puolta taustalla. Ja voisin opiskella vielä lisääkin vaikka kuinka, erityisesti oikeustieteet kiinnostaisivat. Tai tutkijan ala. Elämän realiteetit kuitenkin asettavat rajoitteita viralliseen opiskeluun.
- Testin mukaan INTJ-T, pitkälti varmasti paikkansa pitääkin.
- Perfektionisti, olen yrittänyt opetella siitä eroon. Vaikeaa on. Ja vielä vaikeampaa, kun huomaa, kuinka muut eivät ole.
- Asioita voi ja pitää oppia. Samaa virhettä ei kannata tehdä kahdesti. Kaikki on opittavissa, kun vain tarpeeksi haluaa. Tähän viimeiseen voisin tiivistää oman mottonikin, jos sellaista joskus kysytään. :lol:
- Vanhemmiten yhä enemmän puhun suoraan. Liiankin. Ja loukkaan huomaamattani muita. En vain näe syytä valehdellakaan, vaikka se kirpaisisi.
- Jos mokaan, otan vastuun. Jos toinen mokaa, odotan, että hänkin kantaa vastuunsa. En voi sietää turhaa selittelyä.
- Mietin paljon asioita, etsin faktoja toiminnan taustalla tai edes jonkinlaisia syitä. Todella vaikea hyväksyä, että jotakin tekee vain ilman syytä, tai selittää tekevänsä. Käyn myös keskusteluja oman pääni sisällä, kun pohdin jotakin tai mietin eri vaihtoehtoja.
- Ennakoin. Inhoan tilanteita, joihin en ole varautunut. Yleensä olen kyllä aika laajalla skaalalla osannut varautua, mutta silti elämä joskus yllättää.
- Pidän joistakin ihmisistä, mutta mietin usein ihmisten tarkoitusta. Myös omalta kohdaltani. Mitä järkeä tässä kaikessa on? Ja sitten sujuvasti laajennan sen koko yhteiskuntaan ja maailmankaikkeuteen. Valtaosasta ihmisiä en juurikaan pidä tai välitä, en varsinaisesti kuitenkaan inhoa. Koen jotenkin liian pinnallisena monet "normaalit" tavat ja asiat.
- Olen varmaan myös erityisherkkä, vaikka se kalskahtaakin nykyisin aika pintatermiltä. Äänet ovat pahoja monissa tilanteissa.
- Pidän liikunnasta, valokuvauksesta ja taiteesta. Värien suhteen olen tarkka. Trendeistä en välitä. Yksilöllisyys on parempi, kunhan sen perustana ei ole muodikkuus.
- Pidän kissoista, niiden itsenäisyys viehättää. Pari kissaa löytyy kotoa.
- Haluan haastaa itseni oppimisen ja älykkyyden tasolla jatkuvasti. Aina voi olla parempi.
- Kysyn neuvoa, jos tarvitsen. En erikoisemmin siedä neuvomista olan ylitse, jos en sitä koe tarvitsevani. Kunnioitan tätä myös muiden kohdalla. Korjaan kuitenkin, jos selkeästi joku tekee väärin.
- Perheellinen, kolme lasta ja mies. Näiden kanssa pärjään. Just ja just. Välillä sosiaalinen kiintiö kuormittuu. En juuri muuta kaipaa sillä saralla.

Re: Kuka olet?

Kirjoittaja Vieras » 22.03.2019 23:56

Olen 25-vuotias hoitajatyttönen. Olen asunut ikäni maalla suurilapsisessa perheessä. Väkeä tuli ja meni.

Pienenä jo pidin yksin olemisesta, vauvasta asti kuulema. Vauvana pinnasängyssäni en aina heti tohtinut herätellä muita, vaan pötköttelin ja ihailin vaan käsiäni mietteliäänä ja tyytyväisenä. Päiväkerhoon en suostunut mennä, enkä oikein eskariinkaan. Koulussakaan en viihtynyt. Yksin leikkiminen oli vaan parasta, mutta oli mulla leikkikavereitakin ajoittain. Sama jatkui yläasteelle mennessä. Amiksessa viihdyinkin sitten hyvin.

Nykyään elämäni on varsin yksinkertaista ja helppoa. Vakityö ja pikku vuokrakaksio, jossa saa olla rauhassa. Ystäviäkin on, niitä näen ajoittain. Ja tietysti lapsuuden perhettäni. Mieliharrastuksiani ovat sarjojen katselu, kokkailu, leipominen, liikunta sopivimissa määrin, sohvaperunointi.

Tinder on pop. Sitä käytän usein ja olen nähnyt monia monia tyyppejä. Olen suhteellisen sosiaalinen ja helposti lähestyttävä, ja kaikki tinder tyypit ovat olleet hienoja persoonia. Joitakin välillä tapailen, mutta kaatuu siihen, että yksin on hyvä. Sitten taas tapaan jonkun, tapailen hetken ja taas loppuu, kun yksinolo voittaa. En usko löytäväni rinnalle koskaan ketään, mutta en ole menettänyt toivoanikaan.

Elämä on oikeastaan ihan kivaa, mutta koen painetta sosiaalisesta suvustani, joka luulee, ettei minua kiinnosta. Kyllä kiinnostaa ja heistä pidän, en vaan yksinkertaisesti jaksa nähdä heitä usein. Kaikella rakkaudella.

Re: Kuka olet?

Kirjoittaja joel88 » 09.01.2018 00:23

Ilahduttava huomata, että on olemassa ihmisiä jotka kulkevat ns. samoilla linjoilla.

- Nainen 88-vuosimallia.
- INTJ-A. Antaa kohtuullisen osuvan näkemyksen persoonasta omalla kapealla tavallaan.
- Suuripiirteinen perfektionisti. Riippuu asiasta.
- Tylyn rehellinen ja suorapuheinen. Yritän olla kohtelias ja harkita sanani, mutta rehellisyyttä on välillä vaikea kaunistella tai naamioida kultaisten terälehtien taakse. Jos minulle esitetään kysymys, joudun pinnistelemään pika-analysoinnin kanssa vastausta kuinka suoraan voin siihen vastata etten ole epäkohtelias.
- En siedä valehtelua ja kaksinaamaisuutta. Anteeksiantamaton luonne. Rauhallinen ja rationaalinen, mutta jos loukkaa tai tekee tahallista typeryyttä, en ikinä unohda enkä koskaan todella pysty antamaan anteeksi.
- Arvostan ihmisissä kohteliaita käytöstapoja ja ajattelevaisuutta. Typeryys on ajoittain mielestäni suorastaan rangaistavaa.
- Listaihminen ja survivalisti. Todennäköisimmät kauhuskenaariot ja maailmanloput on jo analysoitu ja niihin varauduttu varustelistoin. Tästä kaverit jaksavat tehdä vitsiä. Sama pakkaamisen suhteen.
- Seikkailija. Pyrin varautumaan kaikkeen, mutta uutta ja jännittävää ja ajoittain lapsellisen hölmöäkin on päästävä kokeilemaan. Rakastan adrenaliinin tunnetta.
- Puhun itsekseni. Ääneen. Pään sisällä tulee käytyä pitkiäkin synkkiä yhden hengen keskusteluja ja joskus tiukan paikan tullen saatan pähkäillä ongelmia ääneen. Minua ei ole todettu hulluksi tai jakautuneeksi persoonaksi, tämä on vain kaheli tapa jota ilmeisesti myös muut sukulaiset harrastavat.
- Analysoin kaiken. Sanat, tapahtumat, tilanteet, mielipiteet... Mietin keskusteluja ja ihmisten sanoja vielä pitkään jälkikäteen.
- Kommunikointi on välillä vaikeaa. Ei ole selvinnyt vielä missä menee vikaan kun tulee väärinymmärryksiä kohdalle.
- En juurikaan pidä ihmisistä. Tämä näkemys koskee aika isoa prosenttia populaatiosta.
- Rakastan luontoa. Se on terapiaa, harrastus, elämän eliksiiri, huumeeni.
- Itsevarma, mutta en ole ylimielinen.

Re: Kuka olet?

Kirjoittaja Lekkitekki » 21.09.2017 21:51

No iltapäivää. Tai pikemminkin iltaa. Tämä on varmaankin ensimmäinen kerta kun kirjoitan mihinkään keskustelupalstalle, mutta tästä se lähtee.

Mitäpä itsestäni kertoisin? Olen 23 vuotias mies täältä luonais-suomen seuduilta. Hmm. Oikeastaan, aloitetaan tämä tällaisella pienellä tldr;llä miten olen päätynyt tähän paikkaan. Elikkäs.. Nuorena pojankloppina tykkäsin aina olla yksin, omissa oloissani. Asuimme perheeni kanssa melko lailla keskellä mettää. (valehtelematta puolen kilometrin matka postilaatikolle, noh, sai ainakin olla naapureilta rauhassa) Tästä johtuen olen aina ollut luontofani. Jo pikkusena karasin ulkona erillaisten öttömönkiäisten perässä, keräilin sieniä ja opettelin lintujen ääntelyitä. Tai jos täysin rehellisiä ollaan, vm. pappani opetti minulle. Isän kanssa käytiin kalassa ja lapissa mökkeilemässä.

Nämä olikin niitä mukavia aikoja.

Ala-aste meni suht.koht. mukavasti, lukuunottamatta sitä että meidän opettaja, nelosluokasta kutoseen oli täysi m*lkku. Rahanahne k*sipää ketä käytti pieniä lapsia hyväkseen keräten heillä rahaa että päästäisiin luokkaretkelle Tanskaan. Minä en sitten mennyt, ainoana luokalta, kun ei oikeen ne paikallisen k-kaupan kärryvuorot koulun jälkeen maittanut.

Sitten ylä-aste. Se alkoi hyvin. Siihen se sitten jääkin. Jos jotain positiivista haluan sieltä hakea, sanoisin että se oli kun aloin seurustelemaan yhden tytön kanssa, keneen olin ihastunut ala-asteesta asti. Siitäkin sain sangollisen p*skaa niskaani, mutta se on eri tarina tyystiin. Sanotaan vaikka että kaikki ei ollut siitä tyytyväisiä. Siitä sitten piirit alkoivat pienetä, tutustuin aloholin ja tupakan ihmeellisiin maailmoihin ja elämä alkoi menemään aikamoista syöksykierrettä alaspäin.

Amiksessa olin vuoden. Siellä v*ttuilu jatkui joten lähdin kävelemään ja menin oppisopimuksella töihin läheiseen firmaan. Pari vuotta siellä ja siitä armeijaan. Armeijaa varten mulla oli jo jonkinmoisia epäluuloja, mutta ajattelin että suoritan sen unnialla läpi, tehdään siellä kuitenkin miehiä. Olin viikon siellä. En muutenkaan ole koskaan ollut kovin "fond" auktoriteettien suhteen, ja istuminen penkin reunalla ja tuijottaminen nk. "paskarajaan" meni yli hilseen. Tämän jälkeen palasin töihin.

Tässä kohtaa, noin parikymppisenä löysin kolmannen ihmeellisen maailman: huumeet. Tai, kuten meillä oli tapana kutsua, päihteet, tai kun hippifiiliksissämme teimme introspektiota ja juttelimme maailmankaikkeuden ulottuvuuksista ja kaikesta muusta sieluun liittyvästä; psykedeelit. Psykedeeleillä oli ihana oma maailma. Sinne pääsi karkuun pahaa maailmaa. Ei siten että se hyväksi olis ollut. Mun ystäväni, joka mut tähän tutustutti, oli mua noin vuoden vanhempi, mua jonkinverran rotevampi, parrakas, (hänellä oli muhkea parta jo ylä-asteella, josta olin aina kateellinen) mutta nenänverran lyhyempi pituudeltaan. Oleskelimme viikonloppuisin yhden paikallisen kaupan yläkerrassa, kuuntelimme Van Der Graaf Generatoria, Plutonium 74:sta ja polttelimme pilveä. Myöhemmin kokeilin LSD:tä mikä oli sanoinkuvaamaton kokemus, mistä voisin selittää loppupäivän, mutta taidan siirtyä eteenpäin, koska koko aihealue on senverran arka täällä puhua.

Kun isoin hippimania oli mennyt menojansa, rupesin lukemaan. Luin niin perkeleesti. (luen edelleen) Oikeastaan vähän kaikenlaista. Tässä välissä myös maalailin, vaikka musta ei oo ikinä ollut maalariksi, ellen ole ollut täysin oikeassa mielentilassa. Kirjoitin myös runoja, ja yritän kirjoittaa vieläkin, vaihtelevalla menestyksellä. Siinä voisin sanoa olevani jopa ihan ok.

Tästä nyt taisi tulla vähän isompi kun tldr, enkä muutenkaan jaksa kirjoittaa enempää, mutta koitan nitoa tähän loppuun joitain asioita mistä pidän niin saatte vähän kokonaiskuvaa, mitä on jäänyt ja mitä on karissut pois tältä matkalta:

Mistä pidän: Luonto, avaruus, sitaatit, musiikki (laidasta laitaan isoimpia radioraiskauksia lukuunottamatta), Nukkuminen, musta huumori, "diipit keskustelut", uskonnot ja mytologia, symboliikka, psykologia (johonkin sfääriin asti), basenjit, viikonloppuinen humala joidenkin ystävien kanssa, auttaa meinaan kummasti riisumaan estoja..,maalaus ja kirpputorit.

Mistä en pidä: Urheilu, (siedän sitä mutta kilpailuvietti on mussa ollut aina potenssiin nolla), kissoista en juurikaan välitä, onhan ne ihan kivoja mutta kun ei ne tee mitään. Ainakaan ne jotka mä oon tavannut. :D

Re: Kuka olet?

Kirjoittaja Prisca » 10.09.2017 00:51

Eipä ole tullutkaan esittäydyttyä vielä. Tässä väsyneenä tähän kellonaikaan pikainen yhteenveto minusta.
Oulun seudulta nainen, joka asustelen yksin lemmikkini kanssa. Lapsena minua sanottiin ujoksi mikä varmasti olinkin, mutta aikuistuttuani onneksi löysin termin introvertti mikä kuvastaa niin minua.
Nautin omasta seurastani, mutta minulla on myös muutamia ystäviä ja kavereita. Heidän elämää seuraan enimmäkseen facebookista, mutta lähes joka viikonloppu tapaan jonkun heistä baarissa.
Kyllä juon alkoholia ja päihtymistila onkin ainoa tila milloin kaipaan kaveriseuraa eli en juo koskaan yksin ollessani.
Käyn töissä rahan takia, mutta töiden sosiaalisuuden takia haaveilen työstä mitä voisi tehdä, vaikka etänä tai yksin.
Ihmisjoukoista ahdistaa juuri eniten ja ehkä ainoastaan väkinäinen työkavereiden kanssa pakosta vietettävä aika. Baarissa tai festareilla minusta on ihan ok olla, koska A) siellä ollaan jonkun kaverin kanssa, jonka asiat kiinnostaa eikä muiden kanssa tarvitse puhua B) porukka on niin päissään ettei yksin olevaan kiinnitetä huomiota c) siellä on joku kiinnostava bändi, jonka musiikin takia siellä ollaan ja se ihmisjoukko on yhtä olennainen kuin joku seinä tai pöytä, tarpeellinen olla siellä, mutta siihen ei tarvitse kiinnittää huomiota.

Kiinnostavia asioita on musiikki: tykkään alternative/indie popista ja rokista. Myös punk menee ja suomalainen ug rap. Elokuvista lähes kaikki genret kiinnostaa, kunhan vain on hyvin tehty ja jotain sisältöä. Dokkarit on parhautta. Sarjoista menee kevyempikin hömppä, mutta telkkaria en juuri katso enkä suomalaisia sarjoja. Kirjoissa luen lähinnä elämänkertoja. Uutena harrastuksena on nyt tullut podcastit aihealueinaan true crime, kadonneet, paranormaali ja alienit. Lisäksi minua kiinnostaa monet aiheet kuten psykologia, historia, itsensä kehittäminen, avaruus.

Naisellisissa asioissa tykkään vaatteista ja välillä laittautua kunnolla, mutta mitään viherpeukaloa tai leipuria minusta ei saa.

Re: Kuka olet?

Kirjoittaja Krymmel » 09.05.2017 09:34

Löysin paljon kiinnostavia ketjuja, joihin olisi paljonkin kommentoitavaa, mutten osannut päättää mistä aloittaa, joten jos sitten täältä.

Naisolento 80-luvun alkupuolelta.

INFP, enneagrammissa 4 (alan pikkuhiljaa olla aika varma näistä).

Humanistisia yliopisto-opintoja ja tutkinto takana, kesti tosi kauan ennen kuin sain sen kasaan, ja sinänsä täysi virhevalinta, en edes usko kyseiseen alaan ja ainut asia minkä sain selville, on etten halua tehdä mitään siihen liittyvää työtä (jos sellaista edes olisi tarjolla). Olisin oikeasti halunnut opiskella luonnontieteitä. Ja näin jälkikäteen ajatellen olisi ollut hyvä opiskella jotain vähän käytännöllisempää mistä olisi saanut oikean ammatin.

Toimistotöissä ollut kauan. Ei mitään tekemistä opiskelemani alan kanssa. Enimmäkseen viihdyn kun saan rauhassa hoitaa omat hommat. Osa-aikatöitä teen, koska en mitenkään jaksaisi kokopäivätyötä. Joskus olen kokeillut lyhempiä jaksoja, ja aina päättyy katastrofiin. Eli hyvin tässä kävi kuitenkin. Ja ilman opintojani en olisi päätynyt tähän elämäntilanteeseen, jossa nyt olen ja viihdyn.

Suomen jätin taakseni kauan sitten opiskelujeni avittaman eikä ole suunnitteilla palata takaisin (pitkään pelkkä hypoteettinen ajatus takaisin muuttamisesta ahdisti kamalasti, enää en sitä stressaa, olen oppinut ottamaan pikkasen rennommin).

Takana paljon masennusta ja muita mielenterveysongelmia (ADD, epävakaa persoonallisuus (tosin arvelen etten enää ehkä täytä diagnoosikriteereitä, kiitos terapian) ja muutamia sairaalajaksoja näihin liittyen (mm. itsemurhayritys). Ja tietysti paljon kokemusta erilaisista psyykenlääkkeistä, mutta nyt olen ollut jonkin aikaa ilman omasta aloitteestani.

Ujo, koulukiusattu. Lukiossa helpotti, mutta taisi jättää aika syvät jäljet.

Vakaassa parisuhteessa, lapsia ei ole eikä tule.

Ajokorttia en myöskään ole hankkinut enkä tule koskaan hankkimaan, koska olen täystuho liikenteessä ihan kävellenkin, aina omissa ajatuksissa, ei mitään liikenteentajua, eksyn välillä kun en ole huomannut minne olen menossa ja sitten havahdun kummallisissa paikoissa. Pyöräilystäkään en pidä ja meni varmaan 8 vuotta etten koskenutkaan fillariin, mutta työmatkojen pidennyttyä käytän sitä silloin tällöin taas.

Lukeminen on aina ollut tosi tärkeää, onnellisin ja mieluisin olotila on nenä kirjassa kiinni. Nykyään filmejä ja tv-sarjoja tulee katsottua enemmän, varmaankin kun se on sellaista yhdessä tekemistä mitä voi harrastaa puolison kanssa. Yksinollessa en hirveästi jaksanut (tosin tykkäsin käydä leffassa yksin).

Lisäpaljastuksia luvassa kunhan uskaltaudun (ja ennen kaikkea saan itsestäni irti) kirjoittelemaan forumille enemmän.

Aina ole myös ollut kovin viehtynyt sulkeisiin…

Re: Kuka olet?

Kirjoittaja heavy_feather » 14.10.2016 19:21

Heipä hei, tässä infoa heavy_feather nimimerkin takana kirjoittavasta otuksesta.

- 24v INFP-T nainen
- ajoittain synkkyyteen taipuvainen optimisti
- hajamielinen haaveilija ja ajattelija
- enimmäkseen varautunut uudessa seurassa, tuttujen kanssa joskus aika räpätäti
- asuu avomiehen, 2 marsun ja 2 tarantella-vauvan kanssa

Tykkää
- musiikista, erityisesti progesta ja trip-hopista.
- kaikesta spekuloinnista ja tutkimisesta avaruusolentojen ja banaaniteen olemassaolosta psykologiaan ja luonnonlääketieteeseen. Ja siltä väliltä ja ympäriltä :-)
- oppia uutta
- liikkua luonnossa
- käsitöistä, piirtämisestä ja askartelusta
- eläimistä

Harrastukset
- leffat & sarjat & kirjat
- soittaminen, instrumenttina koskettimet tai huuliharppu
- lenkkeily & jooga
- puutarhurointi
- datailu

Re: Kuka olet?

Kirjoittaja Kitty » 13.10.2016 11:23

Kai minunkin pitää uutena jäsenenä esittäytyä... :)

- 27v nainen oulun seudulta
- INFJ-T
- Maatalouslomittaja

- Herkkä ja tunteellinen, ehkä liiankin kanssa. Itku pääsee todella herkästi.
- Toisaalta myös ailahtelevainen, ehkä juuri tunteellisuuden takia. Elän sen hetkistä tunnetta niin tosissani etten vaan voi piilottaa sitä ja se vaikuttaa mielialaani liikaa!
- Huumorintajuni on musta, ja lähimpien ihmisten kanssa voimme heittää melko rankkaakin herjaa toisillemme.
- Uusien ihmisten kanssa olen hiljainen ja varautunut, enkä ole kovin hyvä keksimään mitään small talkkia. Mutta jos käy niin että ihmisen kanssa natsaa hyvin niin minusta kuoriutuu puheliaampi ja spontaanimpi puoli esille! Oikein läheisten ihmisten kanssa saatan jopa hölöttää, mies-parka saa kärsiä tästä ;)
- Liiankin kiltti välillä, en osaa oikein pitää puoliani jos joku pomppottaa. Nyt olen ottanut sen oikein tehtäväkseni, opetella sanomaan EI!

Tykkään:
- Eläimistä. Ja tulen aika hyvin toimeen eläinten kanssa.
- Luonnosta ja siellä liikkumisesta
- Kirjat, luen paljon ja asuinkumppanini on jo helisemässä jatkuvasti kasvavan kirjakokoelmani kanssa
- Historia, ei niinkään sodat vaan normaali arki mitä ihmiset on ennen elänyt, vanhat rikokset, muinaiset uskonnot yms.

Ohhoh, kuulostanpas hankalalta tyypiltä kun sen näin kirjoittaa!

Re: Kuka olet?

Kirjoittaja riikkaamalia » 09.10.2016 23:46

Juuri sain aikaseksi liittyä tänne joten jos aluksi sitten esittelis itsensä:D

- nainen -97
- INFP -persoona
- kotoisin pikku paikkakunnalta keski-suomesta, nykyään asun Oulussa
- oon sinkku ja asun siskoni kanssa kimppakämpässä
- opiskelen kosmetologiksi
- oon todella kiinnostunu psykologiasta. Erityisesti persoonallisuuspsykologiasta ja psykoanalyysistä
- vapaa-aikani menee yleensä somessa selaillen tai netflixin parissa
- katson monenlaisia sarjoja ja elokuvia, mutta yleensä ne on jotain draamaa tai romanttistahömppä tai synkkää kotimaista
- musiikkimaku on myös todella laaja,yleensä kuuntelen kotimaista. Viime ajan lemppareita on ollu Olavi Uusivirta, Ellinoora ja Erakossa
- oon huonosti ryhmässä viihtyvä, kahden kesken saan suuni auki ja rakastan syvällisiä keskusteluja.
- en omista laajaa kaveri piiriä, mutta pidän kiinni muutamasta tärkeästä ja rakkaimmasta ystävästä.
- keskustelen mielelläni samanmielisten ihmisten kanssa,eli jos mielenkiinto tai kysymyksiä heräs niin laita viestiä:)

Re: Kuka olet?

Kirjoittaja Petra » 04.09.2016 19:47

Nainen vm. 64
- INFJ-A
- eronnut ja asun yksin kuudetta vuotta (liian ihanaa)
- hoitoalalla (voi ei ja niinpä tietysti)
- erityisherkkä ja tietoinen tästä Introverttiudestani vasta vajaa pari kuukautta
- asun pohjoisissa
- valitettavasti rivitalossa
- pidän itseäni ihmisvihaajana, osin leikkimielisesti mutta olen yleensä pettynyt muihin ihmisiin (ja itseeni?)
- laiminlöin ennen enemmän itseäni mutten vähän vielä nytkään
- töissä odotan muiltakin sataprosenttista sitoutumista....
- ihmissuhteeni loppuvat siihen etten jaksa pitää yhteyttä riittävästi, joten tulee tulkintavirheitä, joita en jaksa korjatakaan
- suorapuheinen
- pedantti
- itseni lapsuudessa hukanneena yrittänyt sopeutua muiden tarpeisiin ja yksin muutettuani alkanut ymmärtää itseäni vaikken tiennyt enkä tiedä vieläkään miksi olen niin outo
- vihaan somea ja ehkä sen mukanaan tuomaa prioriteettijärjestyksen muuttumista (surraan delfiinejä vaikka ihmiset haahuilevat muistisairaina ns. kodeistaan)
- kirjoitan paljon purkaakseni mielipahaa ettei kaikki kaatuisi kohtaamieni ihmisten niskaan
- olen kiinnostunut ilmiöistä ja luen mieluummin taustoivia juttuja kuin iltalehtien otsikoita

Eli aika haasteellinen persoona. Onneksi itseironinen.

Ylös