Seksi (tai sen puute)

[niksuu93]

Muhun miesten hyvät tavat naisia kohtaan kyllä vetoaa huimasti. Heti tunnen jotain lievää ihastuksen tapaista niin toimivaa miestä kohtaan. Mutta ehkä mä oonki sellanen josta niksuu tais mainita, ujo introverttinainen joka on heti ihan otettu kenen tahansa miehen kohteliaisuudesta. Ja siksi toisekseen, nopeesti mulle kyllä tulee kaikesta huomioimisesta inha olo, että olen velkaa jotain miehelle. Tuntuu vaikealta torjua lähestymisyritykset sellaisten jälkeen, vaikka pakko on.

Niin, mulla se ainakin tulee ihan luonnostaan että naisia/tyttöjä kohtaan ollaan kohteliaita ja huomaavaisia. Ilmeisesti jokin hoiva-/suojeluvaisto. Eikä taustalla siis välttämättä edes ole mitään seksuaalista, se vain on minun tapani käyttäytyä ja tavallaan pitää huolta. Toki ystävällinen siis olen ihan sukupuoleen katsomattakin, mutta luonnollisesti enemmän tällaista käytöstä kuitenkin naisia kohtaan. Lähinnä siksi että he useimmiten myös sitä enemmän arvostavat kuin miehet - moni mies pitää ainakin kokemusteni mukaan liian tuttavallista käytöstä jotenkin ehkä jopa häiritsevänä. "Äijät" ei tykkää ja kun ei itse ole sellainen vaan tämmönen "nössö" niin ei aina ymmärrä.

Ja en usko että useimmilla kohteliailla miehillä on mitään taka-ajatuksia - tai että olisit heille jotain velkaa. Minä ainakin vaan tykkään olla kiva kaikille, jotka ovat minusta kivoja. Usein se tulee vielä moninkertaisena takaisin. Onhan meitä tietysti vähän jokalähtöön, mutta itsestäni tuollainen ajattelu vain tuntuisi aika absurdilta.

Kyllä niitäkin naisia löytyy, jotka eivät välitä äänekkäistä alfauroksista, mutta ehkä hekin sitten ovat niitä yksinään viihtyviä... itse ainakin tunnen oloni ihan uhatuksi em. miesten seurassa. Mukavat, kiltit miehet paljon parempia!

En sitä yhtään epäilekään, mutta ongelma tässä on vain se että missä heitä oikein tapaisi? Molemmat introvertti-miehet ja introvertti-naiset kun luuhaa vaan pääasiassa kotosalla, niin ei ikinä kohdata. Korkeintaan sattuman kautta.

Mutta jos katselee netissä olevia treffi-ilmoituksia, tuntuu välillä siltä, että siellä ne muutkin vaan odottaa sitä, että joku toinen ottaa kontaktia. Vai millä muulla voi selittää sitä, että jonkun (ja näitä on todellakin enemmän kuin vain muutama) treffi-ilmoitus makaa netissä kuukausitolkulla.

Moni varmaan laittaa ilmoituksen ihan juuri sillä periaatteella, että nyt olen minäkin näkyvillä - kiinnostuneet, ottakoon yhteyttä. Ja sitten jos kaikki ajattelevat samalla tavalla, homma ei oikein edisty. Tuossa nettideittailussakin on minusta vain juuri se ongelma, että ilmoituksia on niiiin mahdottomasti että miten seulot sieltä sen yhden ylitse muiden? Et mitenkään, vaan pitäisi lähetellä viestejä yhtaikaa useammalle. Ja tämä ei sitten kuulu yhtään mun tyyliin, että kalastelen saaliita monella ongella samaan aikaan. Tulee juuri sellaiset tuntemukset, että minulle olisi tavallaan ihan sama kuka heistä vastaa. Näin ei siis todellakaan ole. Haluan antaa itseni ja aikani vain yhdelle kerrallaan - en suorittaa mitään hakuammuntaa.

Mä kyllä tykkäisin "tylsästä" miehestä. Tykkäisin vaan esim. makoilla sohvalla ja halia, tai tehdä kotona ruokaa yhdessä miehen kanssa. Mä en tarvitse miestä esim. harrastuksiini, pärjään niissä aivan hyvin itsekseni. Yöelämään en lähtisi mistään hinnasta. Joskus voisi käydä ulkona syömässä, mutta sekään ei olisi välttämätöntä.

Sittenhän ajattelet tismalleen niin kuin minä. Musta ois vaan ihana köllötellä yhdessä rakkaansa kanssa sylikkäin, tekemättä välttämättä yhtään sen kummempaa kuin hassuja höpötellen. Katsoa vaikka leffoja kulta kainalossa tai sitten vaikka vaan laittaa ruokaa yhdessä, kuten mainitsit. Molemmilla vois olla omat juttunsa ja harrastuksensa, joiden parissa viettää aikaansa eikä näin ollen tarvitsisi jatkuvasti olla vuorovaikutuksessa, vaikka yhdessä olisikin.

Kerrassaan ihanaa! Hienoa että joku muukin ajattelee samalla tavalla, ehkä mun toivo ei ole vielä kokonaan menetetty.

[Dak]

Mutta jos katselee netissä olevia treffi-ilmoituksia, tuntuu välillä siltä, että siellä ne muutkin vaan odottaa sitä, että joku toinen ottaa kontaktia. Vai millä muulla voi selittää sitä, että jonkun (ja näitä on todellakin enemmän kuin vain muutama) treffi-ilmoitus makaa netissä kuukausitolkulla.

Moni varmaan laittaa ilmoituksen ihan juuri sillä periaatteella, että nyt olen minäkin näkyvillä - kiinnostuneet, ottakoon yhteyttä. Ja sitten jos kaikki ajattelevat samalla tavalla, homma ei oikein edisty. Tuossa nettideittailussakin on minusta vain juuri se ongelma, että ilmoituksia on niiiin mahdottomasti että miten seulot sieltä sen yhden ylitse muiden? Et mitenkään, vaan pitäisi lähetellä viestejä yhtaikaa useammalle. Ja tämä ei sitten kuulu yhtään mun tyyliin, että kalastelen saaliita monella ongella samaan aikaan. Tulee juuri sellaiset tuntemukset, että minulle olisi tavallaan ihan sama kuka heistä vastaa. Näin ei siis todellakaan ole. Haluan antaa itseni ja aikani vain yhdelle kerrallaan - en suorittaa mitään hakuammuntaa.

Totta, noilla treffisivuilla on todella paljon ilmoituksia ja käyttäjiä. Tästä seuraa, että jos haluaa että joku kelvollinen tekee aloitteen, täytyy oman profiilin olla todella hyvä jotta se erottuu joukosta. Ja erityisesti miehenä kannattaa muistaa, että ne parhaat saa sen verran paljon yhteydenottoja etteivät välttämättä edes selaa muitten profiileja, valitsevat vain niistä jotka on tehnyt aloitteen. Eli kannattaa tosissaan miettiä josko itse tekisi aloitteen.

Toisaalta kannattaa muistaa että vaikka siellä niitä ilmoituksia on älyttömän paljon, suurin osa on niitä iloisia, sosiaalisia ja temperamenttisia tyyppejä jotka on aina menossa jonnekin. Omien etsintöjen perusteella introvertteja naisia, joille riittäisi että vain ollaan ilman älyttömiä vaatimuksia, on todella vähän (toki niitäkin jotka väittää olevansa jotain muuta mutta ovatkin ihania introvertteja saattaa olla, mutta en ainakaan minä halua suhdetta valheen päälle rakentaa, ja toisaalta ei ne kyllä sieltä joukosta erotukkaan). Melkein voi sormilla laskea. Sitten vaan valitsee niistä muutamasta parhaan ja laittaa viestiä menemään.

Näin siis teoriassa, pitäisi varmaan itsekin laittaa profiili kuntoon ja uskaltautua viesti lähettämään.

[Passepartout]

Hmm... Ei kuulu kyllä minun logiikkaan. Pyrin olemaan kaikille aina kohtelias ja mukava, ikään tai sukupuoleen katsomatta. Jos joku on minusta kiva, ihana tai kaunis, haluan tehdä sen hänelle selväksi. Ei siinä tarvitse olla mitään sen kummempaa, moni kuitenkin varmaan ilahtuu kohteliaisuudesta ja minusta muutenkin nykypäivänä ihan liian vähän huomioidaan toisia tai vaikkapa kiitetään jostain. Ehkä se vain on niin, että nykymaailmassa kukaan ei tunnu uskovan että kukaan tekisi mitään puhdasta hyvyyttään vaan luulevat heti että taustalla on joku taka-ajatus. Naisille on ehkä helpompi olla näin ystävällisempi, koska he keskimääräisesti arvostavat sitä enemmän. Moni miespuolinen myös kokee liian tuttavallisen käytöksen jotenkin häiritsevänä, suoraan sanottuna luulevat heti että kyseessä on homo jos yrittää olla hänelle vain ystävällinen. Siksi tavallaan (kuten moni muukin mies) kadehdin naisia, kun he voivat olla toisiaan kohtaan niin avoimia ja esimerkiksi osoittaa kaverillista huomiota paljon enemmän kuin mitä miehet keskenään. Ei esimerkiksi kuuna päivänä tulisi kysymykseen, että voisin mennä jotakin miespuolista kaveriani/tuttavaani/perheenjäsentäni esimerkiksi halaamaan, vaikka siinä ei olisi mitään sen kummallisempaa. He eivät todellakaan ymmärtäisi.

Luulen että tuossa on kyse kuitenkin enemmän yksilöstä kuin sukupuolesta. Tai ehkä asia keskimäärin menee kuten kerroit, mutta poikkeuksiakin on. Esim. minun mieheni on aina hirveän kiltti, ystävällinen ja huomaavainen kaikille eikä siitä tunnu miehet pahaa tykkäävän. Päinvastoin. Ja mieheni esim. "poikien retkillä" yleensä kokkaa ja passaa muita eikä kukaan ole sitä hintahtavana siitä hyvästä pitänyt. Mies saattaa myös halata kavereitaan -ja kaverit sitä- jos eivät ole pitkään aikaan nähneet. Ihan luontevasti ja spontaanisti.

Kun taas minä en ole ikinä voinut sietää sitä että naiset tulee halailemaan minua tai vaikka haluaa laittaa tukkaani tai jotain muuta naisjuttua. Yäk.

Ehkä siksi sitä herkkyyttään, huomiotaan ja muuta kilteyttään voi näin miespuolisena vapaammin osoittaa tytöille - vaikka ihan kaverimielessäkin. Tavallaan tytöt/naiset myös aktivoivat monissa miehissä eräänlaisen suojeluvaiston, joka selittänee "poikkeuksellisen mukavaa" käytöstä hyvin pitkälle. Mukana ei siis välttämättä tarvitse olla edes mitään seksuaalista, että moni näin vaistoamatta toimii.

Mun mielestäni yksi nykyajan suurimmista tragedioista on se, että naiset kasvatetaan tavallaan liian feministisiksi, sellaisella "pärjään kyllä itsekin, kiitos vain paljon" -asenteella. Sitten kaikki on ihan hämillään kun miehet haluaisi käyttäytyä suojelevasti ja naiset tavallaan tykkäisi mutta kun se ei kerta kaikkiaan vaan ole olevinaan sopivaa. Ennen vanhaanhan oli aivan selvää, että jokainen hyvinkasvatettu mies kohteli jokaista naista "ritarillisesti", ihan ilman mitään taka-ajatuksia, koska niin nyt vaan käyttäydyttiin. Ja naiset hymyili ja sanoi kiitos.

Mut ainakin on kasvatettu alunperin niin änkyräfeministiksi että meni kauan että pääsin eroon tuosta asenteesta ja pystyin nauttimaan siitä, että mies on huomaavainen.

Mun mielestäni kaiken muun huomaavaisuuden voi ottaa aivan rauhallisin mielin vastaan, mutta drinkkien tarjoilut sun muut -no, niihin suhtaudun itse tietyllä varauksella. Olen aika vakuuttunut että hieno nainen ei ottaisi vieraalta mieheltä vastaan tarjoomuksia. ("Vain kukkia ja suklaata, kultaseni," kuten äiti opasti Scarlett O'Haraa). Sitten kun oikeasti tapaillaan on asia tietysti eri.

Nettitreffailussa on muuten tämäkin ongelma. Jos vaan "katsastaa" kymmeniä ihmisiä, on aika kohtuutonta olettaa että mies maksaisi kaikille "treffikumppaneilleen". Toisaalta moni mies on edelleen niin vanhanaikainen että treffeillä mielellään maksaa. Eli pitäisi tavata nämä seulomistapaamiset jossain ilmaisessa paikassa ja vasta sitten kun on päättänyt keskittyä yhteen ihmiseen, mennä jonnekin joka maksaa jotain.

Miehen ei siis mitenkään täydy maksaa, en tarkoita sitä, mutta aika monet kumminkin niin tuntuu mielellään tekevän.

Meillä muuten aina kun mennään ulos syömään tai käydään kaupassa, mies maksaa. Yhteiseltä tililtä, jonne panemme yhtä paljon rahaa, mutta joka tapauksessa hän maksaa. Tykkään siitä eleestä tai vaikutelmasta tai mikä onkaan. Mies myös joskus ravintolassa tilaa minullekin. Siis olen sanonut mitä haluan ja mies sanoo: "Rouvalle sitä-ja-tätä ja minulle tätä-ja-tuota". Kaikki tuollainen pieni huolenpito vetoaa minuun hirveästi.

Vuodatan tätä offtopicia siksi, että kiltit ja huolehtivaiset miehet saisivat rohkaisua ja tietäisivät, että kyllä se ainakin toisten kohdalla toimii.

[niksuu93]

Totta, noilla treffisivuilla on todella paljon ilmoituksia ja käyttäjiä. Tästä seuraa, että jos haluaa että joku kelvollinen tekee aloitteen, täytyy oman profiilin olla todella hyvä jotta se erottuu joukosta. Ja erityisesti miehenä kannattaa muistaa, että ne parhaat saa sen verran paljon yhteydenottoja etteivät välttämättä edes selaa muitten profiileja, valitsevat vain niistä jotka on tehnyt aloitteen. Eli kannattaa tosissaan miettiä josko itse tekisi aloitteen.

"Oman profiilin täytyy olla todella hyvä", eli toisin sanoen pitäisi ainakin omalla kohdallani siis valehdella. Ja se ei kuulu toimintatapoihini. Jos ihan rehellisesti kertoisin itsestäni, olen aika varma että juuri kukaan ottaa yhteyttä - saati kiinnostuisi. Musta tuntuisi todella oudolta ihan ns. pönkittää ja liioitella vahvuuksiani, samalla salaillen heikkoja puoliani. Siis tottakai tarkoituksena on saada aikaan hyvä ensivaikutelma, mutta en vain ole sellainen supliikkimies joka osaa kehua itsensä maasta taivaisiin. Ei varmasti ilmoitus "olen tällainen ihan kiva hiljainen nuori mies, jota on kiltiksi ja huomaavaiseksikin sanottu. En juuri käy missään, vietän aikaani pääasiassa kotona." Mitä veikkaatte, kuinka moni ottaisi yhteyttä? Mutta ilmoitus tyyliin "olen karismaattinen, lihaksikas ja menevä mies, jossa on asennetta. Tykkään tutustua uusiin ihmisiin ja kiertää maailmaa. Olen aina positiivinen, iloinen ja puhelias, eikä aika käy seurassani pitkäksi", vetoaisi se huomattavasti enemmän muihin. J

Tässä on muutenkin taas se ongelma, että en haluaisi tavoitella niitä sosiaalisia tyyppejä vaan tehdä tuttavuutta niihin rauhallisimpiin, hiljaisempiin naisiin. Ja kuten Dak totesi, hyvin harvoin voi törmätä ilmoitukseen jossa daami kuvailisi itseään juuri tällä tavalla. Deitti-ilmoituksissakin 95% on juuri niitä pirteitä, meneviä ja temperamenttisiä - joiden kirjoittajiin en edes haluaisi tutustua. Mistä löytäisi sen 5%:n?

Siksi nettideittailukaan ei tunnu oikein siltä kaikkein sopivimmalta itselle... En oikein tiedä mikä sitten tuntuisi.

Luulen että tuossa on kyse kuitenkin enemmän yksilöstä kuin sukupuolesta. Tai ehkä asia keskimäärin menee kuten kerroit, mutta poikkeuksiakin on. Esim. minun mieheni on aina hirveän kiltti, ystävällinen ja huomaavainen kaikille eikä siitä tunnu miehet pahaa tykkäävän. Päinvastoin. Ja mieheni esim. "poikien retkillä" yleensä kokkaa ja passaa muita eikä kukaan ole sitä hintahtavana siitä hyvästä pitänyt. Mies saattaa myös halata kavereitaan -ja kaverit sitä- jos eivät ole pitkään aikaan nähneet. Ihan luontevasti ja spontaanisti.

Kun taas minä en ole ikinä voinut sietää sitä että naiset tulee halailemaan minua tai vaikka haluaa laittaa tukkaani tai jotain muuta naisjuttua. Yäk.

Varmasti kyse on ihan yksilöstä, mutta ainakaan kukaan minun tuntemistani miespuolisista henkilöistä ei todellakaan pitäisi sitä hyvänä, jos niitä menee vaikka halailemaan. Ei voi edes olkaan tai selkään taputtaa, tai heti pidettäisiin hinurina. "Miehekkäämpien" tapausten kohdalla saattaisi suoraan sanottuna tulla ainakin täällä suoraan nekkuun, jos edes yrittää. Edes miespuolisia perheenjäseniä en voisi kuvitellakaan meneväni halaamaan, varmasti tyrkkäisivät oikein pois jos kokeilisin.

Ehkä mulla on sitten vaan tosi huono tuuri tuttujeni kohdalla, tai ehkä tää Savo on vaan todella ankea alue kaikinpuolin kuten on jo todettu. Se on sinänsä harmi, kun itse kiltimpänä ja herkempänä miehenä kuitenkin sitä haluaisi jotenkin välittämistään osoittaa sukupuoleen katsomatta. No mutta ei mitään, halaillaan sitten vaan tyttöjä. Mielekkäämpäähän se tietenkin onkin.

Minua itseäni ei siis ainakaan haittaisi, jos joku miespuolinen tuttu vaikka halaisi. Vielä vähemmän haittaisi, jos kyseessä olisi vaikka vähän tuntemattomampikin neiti.

Mun mielestäni yksi nykyajan suurimmista tragedioista on se, että naiset kasvatetaan tavallaan liian feministisiksi, sellaisella "pärjään kyllä itsekin, kiitos vain paljon" -asenteella. Sitten kaikki on ihan hämillään kun miehet haluaisi käyttäytyä suojelevasti ja naiset tavallaan tykkäisi mutta kun se ei kerta kaikkiaan vaan ole olevinaan sopivaa. Ennen vanhaanhan oli aivan selvää, että jokainen hyvinkasvatettu mies kohteli jokaista naista "ritarillisesti", ihan ilman mitään taka-ajatuksia, koska niin nyt vaan käyttäydyttiin. Ja naiset hymyili ja sanoi kiitos.

Mää olen sitten varmaan just tällainen vanhanajan ritari. Onhan se tietysti hienoa, että naiset osaavat pärjätä myös itsenäisesti eivätkä välttämättä tarvitse jatkuvasti mitään tukea tai turvaa, mutta minulle se vaan tulee luonnostaan että likoista pidetään huolta. Enkä tarkoita sitä millään tavalla pahalla, että toinen välttämättä edes tarvisisi apua mutta se on vaan jotenkin kivaa osoittaa huomiota ja suojelua tälleen.

Kaikki tuollainen pieni huolenpito vetoaa minuun hirveästi.

Vuodatan tätä offtopicia siksi, että kiltit ja huolehtivaiset miehet saisivat rohkaisua ja tietäisivät, että kyllä se ainakin toisten kohdalla toimii.

Kiva että jotkut edelleen pitävät tällaisesta käytöksestä.

[Dak]

"Oman profiilin täytyy olla todella hyvä", eli toisin sanoen pitäisi ainakin omalla kohdallani siis valehdella. Ja se ei kuulu toimintatapoihini. Jos ihan rehellisesti kertoisin itsestäni, olen aika varma että juuri kukaan ottaa yhteyttä - saati kiinnostuisi. Musta tuntuisi todella oudolta ihan ns. pönkittää ja liioitella vahvuuksiani, samalla salaillen heikkoja puoliani. Siis tottakai tarkoituksena on saada aikaan hyvä ensivaikutelma, mutta en vain ole sellainen supliikkimies joka osaa kehua itsensä maasta taivaisiin. Ei varmasti ilmoitus "olen tällainen ihan kiva hiljainen nuori mies, jota on kiltiksi ja huomaavaiseksikin sanottu. En juuri käy missään, vietän aikaani pääasiassa kotona." Mitä veikkaatte, kuinka moni ottaisi yhteyttä? Mutta ilmoitus tyyliin "olen karismaattinen, lihaksikas ja menevä mies, jossa on asennetta. Tykkään tutustua uusiin ihmisiin ja kiertää maailmaa. Olen aina positiivinen, iloinen ja puhelias, eikä aika käy seurassani pitkäksi", vetoaisi se huomattavasti enemmän muihin. J

Tässä on muutenkin taas se ongelma, että en haluaisi tavoitella niitä sosiaalisia tyyppejä vaan tehdä tuttavuutta niihin rauhallisimpiin, hiljaisempiin naisiin. Ja kuten Dak totesi, hyvin harvoin voi törmätä ilmoitukseen jossa daami kuvailisi itseään juuri tällä tavalla. Deitti-ilmoituksissakin 95% on juuri niitä pirteitä, meneviä ja temperamenttisiä - joiden kirjoittajiin en edes haluaisi tutustua. Mistä löytäisi sen 5%:n?

Koska etsit sieltä sitä yhtä oikeaa unohda ne muut 99.9%. Ihan sama mitä ne sun profiilista tykkää tai kuinka monta yhteydenottoa tulee. Se yksi oikea riittää. Suuntaa se profiili sille oikealle, silloin ei tarvitse eikä saa valehdella. Muista että yksi tärkeimmistä ominaisuuksista siinä oikeassa on että se kelpuuttaa/haluaa sinut sellaisena kuin olet.

Ja kyllä siellä niitä hyviäkin on. Ja edelleen, yksi oikea riittää. Voi koittaa etsiä sopivilla hakusanoilla (saattaa kyllä vaatia maksullisen palvelun). Tai sitten systemaattisesti käyt niitä profiileja läpi. Laitat esim. hakuehdoiksi että tupakoimattomat ja vähän päihteitä käyttävät. Tai mitä rajoitteita nyt haluatkin käyttää, mutta älä rajaa liikaa. Sitten laitat ikähaarukaksi yhden vuoden, esim 20v. Sitten käyt läpi kaikki profiilit mitä löytyy ja merkkaat hyvät ylös. Seuraavana päivänä käyt läpi kaikki 21 vuotiaat jne. Sitten valitset sinulle parhaiten sopivan ja laitat sille viestiä. Tai jos todella hyvä tulee kesken hakujen vastaan lopetat prosessin ja laitat viestin.

Sen verran hyvin täällä kirjoitat että varmasti saat hyvän profiilin aikaan jos vaan siihen panostat.

Joo, paraskin puhuja täällä taas

[aura]

Täälläkin on tuo seuranhakuosio, kannattaa kokeilla sitä, menee ainakin oikealle kohderyhmälle

Ei varmasti ilmoitus "olen tällainen ihan kiva hiljainen nuori mies, jota on kiltiksi ja huomaavaiseksikin sanottu. En juuri käy missään, vietän aikaani pääasiassa kotona." Mitä veikkaatte, kuinka moni ottaisi yhteyttä?

Ei ehkä tohon moni, mutta jos vähän valoitat lisää sitä, mitä teet kotona, mikä sua kiinnostaa ja mitä muita piirteitä sulla on kuin kiltteys ja huomaavaisuus, toi voi jopa erottua edukseen.
Sanoja ja kirjoitustyyliä vaihtamalla voi myös antaa houkuttelevamman vaikutelman, vaikkei edes valehtelisi:

"Moikka! Ihmisrakas introvertti paikasta x etsii kaltaistaan naista, jonka kanssa jakaa elämän ilot, surut ja hiljaiset hetket. Olen herkkä ja pohdiskeleva oman tieni kulkija. Pidän x, x, ja x, ja vapaa-ajallani x ja x. Minulle tärkeitä arvoja ovat x, x ja x. Viihdyn hyvin itsekseni, mutta kaipaan elämääni läheisyyttä ja romantiikkaa. Millainen sinä olet?"

Okei, toi on aika lipevä esimerkki, mutta selventänee ajatusta Itse en kyllä mistään suomi24:sta lähtisi hakemaan seuraa, vaan käyttäisin juurikin näitä foorumien hakuosioita ja -ketjuja, niitä on aika monessa paikassa. Tämä nyt on karkeaa yleistystä, mutta jotenkin foorumit, minne kirjoitetaan yleensä pitkiä viestejä ajatuksen kanssa, kuulostaa todennäköisemmiltä paikoilta löytää samanhenkistä seuraa, kuin deittipalvelut, jossa ihmiset on pariin napakkaan lauseeseen tiivistettyjä käyttäjäprofiileja sadan muun seassa.

ja tää Dakin heitto on aika hyvä nyrkkisääntö:

Koska etsit sieltä sitä yhtä oikeaa unohda ne muut 99.9%. Ihan sama mitä ne sun profiilista tykkää tai kuinka monta yhteydenottoa tulee. Se yksi oikea riittää. Suuntaa se profiili sille oikealle, silloin ei tarvitse eikä saa valehdella. Muista että yksi tärkeimmistä ominaisuuksista siinä oikeassa on että se kelpuuttaa/haluaa sinut sellaisena kuin olet.

[niksuu93]

Okei, toi on aika lipevä esimerkki, mutta selventänee ajatusta Itse en kyllä mistään suomi24:sta lähtisi hakemaan seuraa, vaan käyttäisin juurikin näitä foorumien hakuosioita ja -ketjuja, niitä on aika monessa paikassa. Tämä nyt on karkeaa yleistystä, mutta jotenkin foorumit, minne kirjoitetaan yleensä pitkiä viestejä ajatuksen kanssa, kuulostaa todennäköisemmiltä paikoilta löytää samanhenkistä seuraa, kuin deittipalvelut, jossa ihmiset on pariin napakkaan lauseeseen tiivistettyjä käyttäjäprofiileja sadan muun seassa.

Ihan hyvä esimerkkihän toi oli. Tuon omani kirjoitin puolestaan aika lailla läpällä, juuri kuvaamaan noita ilmoitusten välisiä eroja. Osaahan sitä itsestään mielenkiintoisemmin kertoa tarvittaessa, jos tilanne sitä vaatii. Ja varmasti juuri tuollainen tavallaan "houkutteleva salaperäisyys" voi vedota johonkuhun. Olen vain aika varma, että missään suomi24:ssä tai vastaavassa ei juuri kaltaisiani ihmisiä liiku, joten tällaisetkaan palvelut eivät juuri tunnu minulle parhaiten sopivilta. Juuri tuo väenpaljous noissa deittipalveluissa ja toisiaan toistavat käyttäjäprofiilit estävät jotenkin sen "vain yhden" löytämisen sieltä joukosta. Tarkoituskaan ei olisi herättää 99%:n mielenkiintoa, vaan löytää se 1% johon itsekin kuuluu.

Harrastukset ja muut asiat joissa pyöritään samojen kiinnostuksen kohteiden ympärillä, lienevät parhaita paikkoja löytää samankaltaistaan seuraa. Sama koskee myös nettiä. Erilaiset nettipalvelut, yhteisöt - vaikka nettipelit voivat olla erinomainen tie luomaan sosiaalisia suhteita, koska kaikki siellä oleilevat ihmiset todennäköisesti ovat varsin samanhenkisiä. Tai ainakin heillä kaikilla on yksi yhteinen kiinnostuksen kohde, oli se sitten mikä oli.

[Dak]

Täälläkin on tuo seuranhakuosio, kannattaa kokeilla sitä, menee ainakin oikealle kohderyhmälle

Sen verran on täällä tullut henkilökohtaisista asioista puhuttua etten tuonne vaadittua kuvaa ja etunimiä ole valmis kaikille jakamaan. Ja toisen tilin luominen sitä varten ei myöskään tunnu hyvältä, siinä pitäisi aloittaa taas tyhjästä ja muutenkin tuntuisi vähän valehtelulta.

Mulle saa kyllä privaviestejä laittaa jos siltä tuntuu...

[anuski]

Ihan koko keskustelua en (kröhöm) jaksanut lukea.. Mutta noista deitti-ilmoituksista, oman ukkonihan löysin Tinderin kautta. Oma ilmoitukseni oli nimenomaan lajia "Hiljainen ja ujo tyttö, joka tykkää oleilla enemmän kotona kun kaupungin vilskeessä.) Ja mun profiilihan iski tähän herraan täysillä, sen ei ollu tarvinnu kahteen kertaan miettiä kumpaan suuntaan kuvaa liu'uttaa. Ja oma onni on että itse tein samoin. Tosin matcheja tuli tinderin kautta paljonkin (vaikka isompi neiti olenkin) ja aika moni tuntui olevan seksin perässä. Mutta ei sinne tosiaan tarvittu kuin tämä yksi, joka vei sitten jalat alta. Rakastuminen ja rakastaminen oli minulle aivan hepreää ennen tätä, mutta nyt tiedän mitä molemmat tarkoittaa. Itse olin menettänyt toivoni jo aivan täysin ja uskoin että yksin tullaan koko elämä olemaan, vaikka ikää vasta 23 onkin. Joskus elämä kuitenkin yllättää. Niin kliseistä kuin se onkin.

[niksuu93]

Täälläkin on tuo seuranhakuosio, kannattaa kokeilla sitä, menee ainakin oikealle kohderyhmälle

Sen verran on täällä tullut henkilökohtaisista asioista puhuttua etten tuonne vaadittua kuvaa ja etunimiä ole valmis kaikille jakamaan. Ja toisen tilin luominen sitä varten ei myöskään tunnu hyvältä, siinä pitäisi aloittaa taas tyhjästä ja muutenkin tuntuisi vähän valehtelulta.

Mulle saa kyllä privaviestejä laittaa jos siltä tuntuu...

Joo, mulla kanssa vähän sama vika. Ilmoituksia en saa aikaan, mutta selailen kyllä (ja "stalkkaan" palstoja). En halua myöskään tavallaan "antaa itselleni kasvoja", kuin harvoille ja valituille - muuten kirjoittelen ajatuksiani ja tunteitani mieluummin vapaasti nimimerkin takaa. Toisaalta täältä on lyhyellä aikaa löytynyt varsin kiva pieni yhteisö, jonka kanssa tuntee enemmän yhteenkuuluvuutta kuin ulkoisen maailman tähän mennessä ikinä. Olisi siksi mukavaa jos yhä useampi löytäisi tämän foorumin ja päättäisi liittyä keskusteluun.

Rakastuminen ja rakastaminen oli minulle aivan hepreää ennen tätä, mutta nyt tiedän mitä molemmat tarkoittaa. Itse olin menettänyt toivoni jo aivan täysin ja uskoin että yksin tullaan koko elämä olemaan, vaikka ikää vasta 23 onkin. Joskus elämä kuitenkin yllättää. Niin kliseistä kuin se onkin.

Ihanaa kuulla, että sua on onnistanut näin hyvin. Vaikka mullakin ikää tosiaan vasta 22, niin jotenkin se vaan tuntuu että elämän parhaat vuodet valuu hukkaan kun ei voi sitä vähäistä, mutta itselleni merkitsevää sosiaalista aikaa viettää kaltaisensa ihmisen seurassa. Tavallaan voin myöntää olevani jopa hieman kade tutuilleni, joilla kaikilla tuntuu olevan seuraa. Mutta sitten puolestaan taas en, sillä en jokatapauksessa olisi kiinnostunut ihmisistä joiden kanssa he pyörivät.

Mutta siis mulle oli erittäin merkittävää löytää tämä introvertti-termi näinkin nuorena. Aiemmin oikeasti pidin itseäni säälittävänä luuserina, jolla ei ole mitään toivoa missään - eikä kenenkään kanssa. Yhtäkkiä pystyinkin unohtamaan nämä ajatukset kun oivalsin, että kaikki johtuu vaan erilaisesta perusluonteestani.

Että asiat siis tältä osin huomattavasti paremmin kuin vaikkapa vuosi sitten.