Introverttiuden tuoma helpotus
Introverttiuden tuoma helpotus
Minulle selvisi alle 24 tuntia sitten, että olen introvertti. Tämä tieto tuntui kääntävän koko maailmani ihan ylösalaisin. Ihan kuin palaset klikkaisivat kohdilleen. Nyt ymmärrän omia tuntemuksia sekä käytöstä paljon paremmin. En olekaan se sosiaalisesti outo, hiljainen tyttö nurkassa. En olekaan se eristäytyvä tyttö, joka ei ikinä viihdy isoissa bileissä. En olekaan erakko. En olekaan ujo, haluan vain syyn puhua.
Kun tajusin olevani introvertti, hymyilin ihan tyhmänä monta minuuttia. Se selitti niin paljon. Ymmärsin heti itseäni paljon paremmin. Asiat klikkasivat paikoilleen. Tajusin, että samalla kun itse ymmärrän itseäni paremmin, mahdollisesti myös ystäväni sekä perheeni voisivat ymmärtää minua paremmin. Voin lakata kokemasta huonoa omaatuntoa. Voin lakata kokemasta olevani huono ihminen. Mulle tämä avaa ihan uusia ovia.
Onko kellään muulla käynyt näin? Että palaset klikkaavatkin kohdilleen, ja ymmärrys itseään kohtaan kasvaa kohinalla.
Kun tajusin olevani introvertti, hymyilin ihan tyhmänä monta minuuttia. Se selitti niin paljon. Ymmärsin heti itseäni paljon paremmin. Asiat klikkasivat paikoilleen. Tajusin, että samalla kun itse ymmärrän itseäni paremmin, mahdollisesti myös ystäväni sekä perheeni voisivat ymmärtää minua paremmin. Voin lakata kokemasta huonoa omaatuntoa. Voin lakata kokemasta olevani huono ihminen. Mulle tämä avaa ihan uusia ovia.
Onko kellään muulla käynyt näin? Että palaset klikkaavatkin kohdilleen, ja ymmärrys itseään kohtaan kasvaa kohinalla.
Ruoho ei ole vihreämpää naapurin aidan takana. Se on niin vihreää omalla pihallasi, kuin annat sen olla.
Re: Introverttiuden tuoma helpotus
Minulle kävi juuri, kuten sinullekin. Yhtäkkiä kaikki tuntui (kuten sanoit) loksahtavan kohdalleen ja kaikille teoille ja käyttäytymiselle löytyi syy. Itselläni taisi leuka loksahtaa myös auki Tämän jälkeen tuli suuri helpotuksen tunne ja mielen valtasi ilo. Olin iloinen siitä, kun vihdoin tiesin kuka oikeasti olen! Ja itseasiassa löysin samankaltaisia ihmisiä kavereistanikin, nyt ymmärrän heidän toimintaa myös paremmin
Re: Introverttiuden tuoma helpotus
Minulle selvisi toissailtana, että olen introvertti. Olen jo kauan yrittänyt löytää selitystä erilaisuudelleni ja nyt kaikki on kristallinkirkasta. Kaikki käy nyt järkeen, enkä tunne itseäni enää huonoksi ihmiseksi. Voin vihdoinkin elää.
Joten kyllä, minulle kävi juuri samoin.
Joten kyllä, minulle kävi juuri samoin.
Re: Introverttiuden tuoma helpotus
Onpa ikiva kuulla että muillakin kävi samoin. Tunnen itseni aavistuksen verran vähemmän hölmöksi
Ruoho ei ole vihreämpää naapurin aidan takana. Se on niin vihreää omalla pihallasi, kuin annat sen olla.
Re: Introverttiuden tuoma helpotus
Hei!
Itselleni koko asia selvisi tänään aiemmin, juurikin tämän sivun myötä. Tein jotain persoonallisuustestiä joissa mainittiin sana introvertti (Sen mukaan 100% sellainen) En häpeäkseni koskaan aiemmin ole koko sanasta kuullut, joten päätin että googletan sen. Juurikin näiden sivujen ansiosta sain selville sen, mikä minä olen luultavasti koko elämäni ajan ollut.
Tieto tuntui aluksi hämmentävältä, sitten helpottavalta, lopuksi olin niin onnellinen nimenomaan tuosta palasten loksahtelusta, että teki mieli huutaa! :--D Monta asiaa selvisi todella lyhyessä ajassa. Helpotus siitä, etten ole ainoa, en olekaan niin outo kuin aina ajattelin.... Noh, sehän tuntuu aivan mahtavalta!
Oli vielä pakko rekisteröityä tälle sivustolle jakamaan kokemuksia teidän muiden kanssa! :3
Itselleni koko asia selvisi tänään aiemmin, juurikin tämän sivun myötä. Tein jotain persoonallisuustestiä joissa mainittiin sana introvertti (Sen mukaan 100% sellainen) En häpeäkseni koskaan aiemmin ole koko sanasta kuullut, joten päätin että googletan sen. Juurikin näiden sivujen ansiosta sain selville sen, mikä minä olen luultavasti koko elämäni ajan ollut.
Tieto tuntui aluksi hämmentävältä, sitten helpottavalta, lopuksi olin niin onnellinen nimenomaan tuosta palasten loksahtelusta, että teki mieli huutaa! :--D Monta asiaa selvisi todella lyhyessä ajassa. Helpotus siitä, etten ole ainoa, en olekaan niin outo kuin aina ajattelin.... Noh, sehän tuntuu aivan mahtavalta!
Oli vielä pakko rekisteröityä tälle sivustolle jakamaan kokemuksia teidän muiden kanssa! :3
Re: Introverttiuden tuoma helpotus
Moro
Satuin tossa puolisen tuntia sitten löytämään videon (http://riemurasia.net/video/Introvertit/136520) jossa puhuttiin introverteistä ja video kuvasi itseä täydellisesti, googlettelin sitten termiä ja löysin tämän sivuston ja voin sanoa että kävi juuri niinkuin teilläkin. Kuvaus täsmäsi täysin minua ja en enää ole se juro ja epäsosiaalinen joksi aikaisemmin itseäni luulin. Vähän aikaa piti kävellä kämppää ympäri hymyillen ja käsi tärrää ku tätä kirjottaa. Suunnaton helpotus ku ymmärtää itseä paremmin!
Satuin tossa puolisen tuntia sitten löytämään videon (http://riemurasia.net/video/Introvertit/136520) jossa puhuttiin introverteistä ja video kuvasi itseä täydellisesti, googlettelin sitten termiä ja löysin tämän sivuston ja voin sanoa että kävi juuri niinkuin teilläkin. Kuvaus täsmäsi täysin minua ja en enää ole se juro ja epäsosiaalinen joksi aikaisemmin itseäni luulin. Vähän aikaa piti kävellä kämppää ympäri hymyillen ja käsi tärrää ku tätä kirjottaa. Suunnaton helpotus ku ymmärtää itseä paremmin!
Re: Introverttiuden tuoma helpotus
Itsellä aika samoja tunteita kun aikaisemmissa kommenteissa. tosin se innoissaan tärinä on hieman vaisumpi, alkoi enemmän vaan mietityttää yhteiskunnan asiat entisestään. vertailemalla itseään tähän arkiseen järjestelmään ja huomaamaan mikä siinä on kun ei vaan toimi, ja miten turhauttavia jotkin asiat ovat. Omalta kohdalta tajusin vielä samalla sekunnilla että olen ajautumassa täysin väärään suuntaan työelämässä, ja tajusin miksi siltä se on koko ajan tuntunut, (esimieheksi) ja aina on ollut sellainen olo että ihmiset tulee olemaan isoin haaste koko hommassa. En tarkoituksella halua olla töykeä toisia kohtaan tai olla huomioimatta muita, mutta olen varma että epäonnistun kyseisessä kohdassa täysin.
Re: Introverttiuden tuoma helpotus
Sama tunne. Aloin ajattelemaan, että en olekaan poikkeuksellinen, elämässä epäonnistunut, ujo, epäsosiaalinen, hiljainen nörtti joka ei osaa pitää hauskaa. Olenkin introvertti - ihminen, jolla on peritty luonteenpiirre, että nauttii eri asioista kuin enemmistö ihmisistä. Ja se on ihan normaalia.
Re: Introverttiuden tuoma helpotus
Ihanaa etten ole yksin! Ja ihanaa että muutkin on apua introverttiudestaan saanu. Uskomatonta miten yksi pieni termi voi muuttaa niin paljon ajatusmaailmaa. Ihminen ei kuitenkaan muutu miksikään, omalle ololleen saa vain syyn jos niin voi sanoa. Pari viikkoa "valaistumisen" jälkeen oon edelleenkin hyvin "valaistunut". Tärkeimmille ystäville on tietoa jaettu. Pari ystävää on itsekin todenneet itsensä vahvasti introverteiksi ja heille on asian tajuamisesta ollut jonkin verran apua. Jotka ei introvertteja ole on ollut vähän hankalaa ymmärtää mun innostusta asiasta. Ei kukaan asiaa oo suoraan sanonu, mutta kuulee äänestä että mun hehkutus ei ehkä ihan kiinnosta enää
Ruoho ei ole vihreämpää naapurin aidan takana. Se on niin vihreää omalla pihallasi, kuin annat sen olla.
Re: Introverttiuden tuoma helpotus
Hellou täälläkin.
En koskaan ole kuullutkaan sanoista introvertti ja ekst,,,
Googlella vaan hain sanoilla epäsosialisuus, eristäytynyt persoonaalisuus jne.
Olen jo ihan pienestä ollut aika hiljainen, mutta ironista kyllä luokkakaverit aina jaksoivat tulla kysymään minua mukaan ulos. Mutta kiitoksia heille kun hyväksyivät minut mukaan kaikkialle. Vaikka nautin yksinolosta niin kyllä lapsena täytyy sen verran olla kavereita,,,
Kavereita ja tuttuja luonnollisesti ei ole kauhiastii. Facebookissa kyllä tuli otettua yhteyttä lapsuuden ajan kavereihin mutta lähinnä kyselläkeen miten on kohtalo kohdellut meitä toisiaan.
Perheellinen olen, ja näyttäisi siltä, että lapset perinneet iskän luonteen. Vaimo tosin oli vähän sosiaalisempi mutta introvertius näköjään on tarttuvaa
En koskaan ole kuullutkaan sanoista introvertti ja ekst,,,
Googlella vaan hain sanoilla epäsosialisuus, eristäytynyt persoonaalisuus jne.
Olen jo ihan pienestä ollut aika hiljainen, mutta ironista kyllä luokkakaverit aina jaksoivat tulla kysymään minua mukaan ulos. Mutta kiitoksia heille kun hyväksyivät minut mukaan kaikkialle. Vaikka nautin yksinolosta niin kyllä lapsena täytyy sen verran olla kavereita,,,
Kavereita ja tuttuja luonnollisesti ei ole kauhiastii. Facebookissa kyllä tuli otettua yhteyttä lapsuuden ajan kavereihin mutta lähinnä kyselläkeen miten on kohtalo kohdellut meitä toisiaan.
Perheellinen olen, ja näyttäisi siltä, että lapset perinneet iskän luonteen. Vaimo tosin oli vähän sosiaalisempi mutta introvertius näköjään on tarttuvaa
Paikallaolijat
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 14 vierailijaa