Millaista musiikkia kuuntelette?

[niksuu93]

Vastataas vielä tarkemmin omaan kysymykseen.

Aikas paljonhan näitä ärsyttäviä artisteja ja kappaleita on, kun yhtään paremmin aattelee. Tällä hetkellä suurimmat inhokit löytyvät kyllä juuri suomiräpistä. Kaikki Cheekit, JVG:t, Jukka Pojat, Kasmirit, Kuningasideat, Nygårdit. Ei hemmetti mitä tuotantoa. Kappaleiden lyriikat koostuvat vain juopottelusta, tyhmästä lallatuksesta ja ooh ooh huudoista ja olevinaan viisaista elämänopeista. Varsinkin se "ihana" ettei kellään ois orpo olo, tarviis enemmän duoo kuin sooloo otti aikoinaan niiiiiin paljon päähän. Ulkomaisessa rapissa saattaa joskus sentään olla jotain itua.

Toinen selvä inhokkiryhmä on nämä kaikki diivat kuten Beyonce ja Mariah Carey - en ole koskaan ymmärtänyt mitä hienoa näissä laulajissa on. Sitten tämä Pitbull, joka täyttää joka toisen biisin omalla jankutuksellaan, olevinaan hienoo. Johonkin Nicki Minajiin en jaksa edes ottaa kantaa, ei ole sen arvoinen.

Heavystä tai metallista en ole koskaan pitänyt, enkä myöskään klassisesta tai ikivihreistä suomi-iskelmistä ajalta jälkeen 2. maailmansota.

Nooo, kaikki muut taitaakin sitten männä.

Iän puolesta tässä kai "pitäisi" tykätä täysin kritiikittömästi siitä mitä NRJ milloinkin soittaa, mutta soittolistalla on yleensä 80-luvun poppia, discoa ja rockia (80-luvun musiikki kuulostaa hyvältä) tai Eppu Normaalia ja Leevi and the Leavingsia (hienoja sanoituksia).

NRJ:n soittolistat ovat tavallaan vitsi, sillä ne koostuvat vain niistä eniten rämpytetyimmistä sen hetken listahiteistä. Kyllästyminen on siis taattu. Muutenkaan en pahemmin välitä ns. nykyisestä "nuorisomusiikista", suurin osa on sellaista paskaa kuin vain voi olla. Joitakin poikkeuksia tietysti on, mutta ne on harvassa.

Pisteet Leavingsistä, unohtumattomat sanoitukset kerrassaan!

Mä inhoan kaikkea sellaista musiikkia missä pääosassa on musiikin asemasta ns. laulava perse

Jos ei äänellä pärjää, niin yritetään sitten keholla. Nykyään esiintyy paljonkin tällaista toimintaa, että kappaleille haetaan "nättiä/myyvää keulakuvaa" ja itse biisit tehdään autotunella. Koskee enemmän ehkä naisartisteja, mutta ihan samaa tehdään kaikkien Justin Biebereiden, One Directioneiden, Robinien ja Isac Elitionin kanssa. Ei sillä musiikilla niin väliä kunhan vain ulkoisesti menettelee.

Säälittäväähän se on, mutta hyvin tuntuu kaupaksi menevän. Eihän sitä tietysti yhtään järkevämpi edes musiikiksi luonnehdi.

[Cate]

Aika paljon kaikenlaista, lähes kaikki käy mutta popista en niinkään välitä. Tällä hetkellä tulee enimmäkseen metallimusiikkia kuunneltua.

[aura]

-

[Q45]

Enimmäkseen kaikenlaista kokeilevaa instrumentaalimusiikkia, lähinnä elektronista ja ambientia. Ennen tuli kuunneltua paljon myös metallia. Suosikkigenret olis varmaankin dark ambient, space ambient, IDM, glitch, downtempo, industrial metal ja vastaavat. Mutta vaikka noita eniten kuuntelenkin, niin kyllä muutkin genret ajoittain maistuvat. Rap, pop ja muu lyriikkavetoinen musiikki ei ole koskaan oikein iskenyt. Mun mielestä hyvän biisin pitää olla hyvä myös vaikka siitä heittäisi laulut menemään.

[anonyywi]

Musiikki on aina ollut iso osa elämääni kuuntelu/keräily/harrastemielessä, ja musiikkimakuni on laaja mutta biisien suhteen tosi valikoiva. On tullut kuunneltua genrejä laidasta laitaan: rap, folk, rock, jazz, elektroninen (idm, dubstep, glitch, ambient jne), klassinen...
Mutta ei juurikaan metallia, discoa, noisea, trancea, teknoa, humppaa..

Radiota ei oikein pysty kuuntelemaan ärsyttävien listahittien ja mainosten takia, eikä muutenkaan oo ollut tapana kuunnella musiikkia pelkästään taustalla vaan mielummin varannut levyn kuuntelemiseen kunnolla aikaa. Nykyään vanhempana musankuuntelu on kuitenkin vähentynyt ja keskittynyt enemmän rauhallisempaan matskuun (esim. ambient, new age, chill-out).

[w!?]

Kaikenlainen musiikki mikä herättää minkäänlaisia tunnetiloja kelpaa. En tuomitse genren perusteella, mutta suomalainen iskelmä ja kirkkomusiikki harvemmin iskee.

Suomalainen rap saa kauheasti vihaa tässä topikissa, mutta minulla se kuuluu suosikkeihin. Tai on kuulunut oikeastaan ihan kersasta asti, kun sain käsiini fintelligenssin ensimmäisen levyn. Selvennykseksi sen verran, että en pidä tästä pinnalla olevasta räpistä joka pauhaa radioissa ja yökerhoissa. Esimerkiksi Pyhimyksen albumi Paranoid on mielestäni yksi parhaista rap-levyistä ikinä vaikka onkin aivan saatanan ahdistava tunnelmaltaan. Rap-sanoituksissa kannattaa pitää myös mielessä se, että yhdessä biisissä saattaa olla sanoja enemmän kun keskiverto rocklevyssä on yhteensä, jolloin täydellinen kokonaisuus on todella vaikea saada kasaan. Omaan mieleen on sanoitukset, joissa pelataan taitavasti sanoilla ja jotka eivät välttämättä aukea heti ensimmäisellä kuuntelulla.

Myös (death)metallia tulee kuunneltua välillä mm. Arch Enemyä, Carcassia, Slayeriä tai vähän kevyempää kuten Bullet for my valentineä, vanhaa Nightwishiä jne.

Vastapainoksi ahdistavalle ja "rosoiselle" kuuntelen myös rauhallisempia artisteja kuten Imogen Heap (oikeastaan kaikki kauniin äänen omaavat naislaulajat). Elektroninen musiikki on myös mieleeni, tosin lähinnä dubstep / chillstep kuuluu soittolistoille.

[anuski]

Mun musiikkimaku on aika laaja. Radioasemana yleensä soi Suomipop, NRJ tai Voice, riippuen ajankohdasta ja ihmisistä juontohommissa. Lempiradioäänet on vaihtanu parin viime vuoden aikana kaikki kanavaa Poikaystäväni kuuntelee kuitenkin vain rokkia ja heviä ja olen uudelleen tutustunut tähän nuoruuteni musiikkityyliin.

[JohnKimble]

Punk rockia + sen alatyylit. En kuitenkaan välitä bändeistä, joiden lyriikat painottuvat vahvasti politiikkaan tai tiettyyn ideologiaan, vaan niiden pitäisi olla enemmän henkilökohtaisia, normielämää koskevaa yms (if you know what i mean).

Tiettyinä aikoina tulee kuunneltua paljon ambienttia tai elektronista musiikkia. Muutamana suosikkina voisin mainita mm. Paul Kalkbrennerin ja Alexander Perlsin.

[aviation]

Onkohan tuo introverttien yhteinen piirre, et tykätään kasarista.
Ite oon kyllä eläny sen ajan. Tekeillä onkin sepustus kasarimusiikista.
Kun sen saisi nyt rutistettua valmiiksi.

En oo mikään hifistelijä, musiikkia tulee radiosta kuunneltua.
Jannasta oon tykännyt, ostin CD:n, varmaan ainoa levyostos tänä vuonna.
Toinen on tuo kesä86, mistä oon tykänny, kun on ite eläny sen ajan.

Mut tänään tuntui hyvältä, kun huoltsikalla istuessa radiosta tuli Martikan Toy Soldier.

On tuo I like Chopin mun lemppari myös, varmaan eka kasaribiisi, joka kolahti ja soi edelleen.

[niksuu93]

Onkohan tuo introverttien yhteinen piirre, et tykätään kasarista.

Voi tavallaan olla. Yleensähän introvertit taitavat enemmän tykätä keskittyneemmästä musiikin kuuntelusta ja tällöinhän esimerkiksi hyvin tehty kasari pääsee sointuineen ja lyriikkoineen parhaiten oikeuksiinsa. Itse tykkään lähinnä kuunnella ajatuksia herättävää musiikkia, tyylilajia kaihtamatta. Nykyinen "ekstroverttimainen" "vedetään kännit ja juhlitaan aamuun asti" bilebailaus-rallatus ei oikein iske.