Niin, mulla se ainakin tulee ihan luonnostaan että naisia/tyttöjä kohtaan ollaan kohteliaita ja huomaavaisia. Ilmeisesti jokin hoiva-/suojeluvaisto. Eikä taustalla siis välttämättä edes ole mitään seksuaalista, se vain on minun tapani käyttäytyä ja tavallaan pitää huolta. Toki ystävällinen siis olen ihan sukupuoleen katsomattakin, mutta luonnollisesti enemmän tällaista käytöstä kuitenkin naisia kohtaan. Lähinnä siksi että he useimmiten myös sitä enemmän arvostavat kuin miehet - moni mies pitää ainakin kokemusteni mukaan liian tuttavallista käytöstä jotenkin ehkä jopa häiritsevänä. "Äijät" ei tykkää ja kun ei itse ole sellainen vaan tämmönen "nössö" niin ei aina ymmärrä.Anamaria kirjoitti:Muhun miesten hyvät tavat naisia kohtaan kyllä vetoaa huimasti. Heti tunnen jotain lievää ihastuksen tapaista niin toimivaa miestä kohtaan. Mutta ehkä mä oonki sellanen josta niksuu tais mainita, ujo introverttinainen joka on heti ihan otettu kenen tahansa miehen kohteliaisuudesta. Ja siksi toisekseen, nopeesti mulle kyllä tulee kaikesta huomioimisesta inha olo, että olen velkaa jotain miehelle. Tuntuu vaikealta torjua lähestymisyritykset sellaisten jälkeen, vaikka pakko on.
Ja en usko että useimmilla kohteliailla miehillä on mitään taka-ajatuksia - tai että olisit heille jotain velkaa. Minä ainakin vaan tykkään olla kiva kaikille, jotka ovat minusta kivoja. Usein se tulee vielä moninkertaisena takaisin. Onhan meitä tietysti vähän jokalähtöön, mutta itsestäni tuollainen ajattelu vain tuntuisi aika absurdilta.
En sitä yhtään epäilekään, mutta ongelma tässä on vain se että missä heitä oikein tapaisi? Molemmat introvertti-miehet ja introvertti-naiset kun luuhaa vaan pääasiassa kotosalla, niin ei ikinä kohdata. Korkeintaan sattuman kautta.Anamaria kirjoitti:Kyllä niitäkin naisia löytyy, jotka eivät välitä äänekkäistä alfauroksista, mutta ehkä hekin sitten ovat niitä yksinään viihtyviä... itse ainakin tunnen oloni ihan uhatuksi em. miesten seurassa. Mukavat, kiltit miehet paljon parempia!
Moni varmaan laittaa ilmoituksen ihan juuri sillä periaatteella, että nyt olen minäkin näkyvillä - kiinnostuneet, ottakoon yhteyttä. Ja sitten jos kaikki ajattelevat samalla tavalla, homma ei oikein edisty. Tuossa nettideittailussakin on minusta vain juuri se ongelma, että ilmoituksia on niiiin mahdottomasti että miten seulot sieltä sen yhden ylitse muiden? Et mitenkään, vaan pitäisi lähetellä viestejä yhtaikaa useammalle. Ja tämä ei sitten kuulu yhtään mun tyyliin, että kalastelen saaliita monella ongella samaan aikaan. Tulee juuri sellaiset tuntemukset, että minulle olisi tavallaan ihan sama kuka heistä vastaa. Näin ei siis todellakaan ole. Haluan antaa itseni ja aikani vain yhdelle kerrallaan - en suorittaa mitään hakuammuntaa.inda kirjoitti:Mutta jos katselee netissä olevia treffi-ilmoituksia, tuntuu välillä siltä, että siellä ne muutkin vaan odottaa sitä, että joku toinen ottaa kontaktia. Vai millä muulla voi selittää sitä, että jonkun (ja näitä on todellakin enemmän kuin vain muutama) treffi-ilmoitus makaa netissä kuukausitolkulla.
Sittenhän ajattelet tismalleen niin kuin minä. Musta ois vaan ihana köllötellä yhdessä rakkaansa kanssa sylikkäin, tekemättä välttämättä yhtään sen kummempaa kuin hassuja höpötellen. Katsoa vaikka leffoja kulta kainalossa tai sitten vaikka vaan laittaa ruokaa yhdessä, kuten mainitsit. Molemmilla vois olla omat juttunsa ja harrastuksensa, joiden parissa viettää aikaansa eikä näin ollen tarvitsisi jatkuvasti olla vuorovaikutuksessa, vaikka yhdessä olisikin.inda kirjoitti:Mä kyllä tykkäisin "tylsästä" miehestä. Tykkäisin vaan esim. makoilla sohvalla ja halia, tai tehdä kotona ruokaa yhdessä miehen kanssa. Mä en tarvitse miestä esim. harrastuksiini, pärjään niissä aivan hyvin itsekseni. Yöelämään en lähtisi mistään hinnasta. Joskus voisi käydä ulkona syömässä, mutta sekään ei olisi välttämätöntä.
Kerrassaan ihanaa! Hienoa että joku muukin ajattelee samalla tavalla, ehkä mun toivo ei ole vielä kokonaan menetetty.