Harrastuksista

[Apoptosis]

Voin suositella laitesukellusta, moottoripyöräilyä ja vaellusta kaikille hiljaisuudessa viihtyville.

Sukeltamisessa parasta on, että se pakottaa keskittymään käsillä olevaan tilanteeseen. Kaikki päässä vellovat rasittavat ajatukset ja tunteet jäävät silloin taka-alalle. Ei tarvitse (voi) keskustella. Viestiminen sukellusparin kanssa tapahtuu vain minimaalisin käsimerkein. Ympärillä oleva vesi ja (Suomen vesissä) pimeys eristää muusta maailmasta huolineen ja velvollisuuksineen. On ihan hiljaista lukuun ottamatta oman hengityksen ääniä ja ilmakuplien solinaa. Vain sukeltaessa voin hetken kokea täydellistä rauhaa. Rauhaa muista ihmistä ja omista tunteistani.

Moottoripyöräillessä voin lymytä kypärän sisällä ikään kuin eristyksissä omassa pikku maailmassani. Voin kokea ajaessani ympäristön monella tapaa ja saan olla itsekseni, vaikka kuljenkin ihmisten keskellä.

Vaeltaessni nautin luonnosta kaikin aistein. Voin kokeilla myös rajojani jos siltä tuntuu. Ennen kaikkea nautin kuitenkin siitä, että voi kulua pitkiäkin aikoja, että törmään ainoaankaan ihmiseen.

Sukelluksesta ja moottoripyöräilystä voin kertoa vielä, että ne saa tuntumaan erityisen hienoilta se, että sosiaalisista peloista kärsivänä jouduin aikoinaan laittamaan itseni isosti peliin päästäkseni tekemään haaveilemiani asioita. Ei ollut helppoa mennä laitesukelluskurssille outoon porukkaan eikä suorittaa A-kortti isossa, vieraassa kaupungissa vilkkaan liikenteen seassa. Tosin vieläkin jännitys puskee pintaan mm. ollessani muiden sukeltajien (joista moni on ekstroverttejä) seurassa ennen ja jälkeen sukelluksen sekä mp:llä vilkkaassa liikenteessa tai vieraassa kaupungissa.

[niksuu93]

Vaeltaessni nautin luonnosta kaikin aistein. Voin kokeilla myös rajojani jos siltä tuntuu. Ennen kaikkea nautin kuitenkin siitä, että voi kulua pitkiäkin aikoja, että törmään ainoaankaan ihmiseen.

Tuo vaeltaminen kiinnostaisi itseänikin samoista syistä. Harmi vain ettei täällä päin ole juuri lähialueille oikein sopivia maastoja. Ainakaan yhtään pidempää matkaa ajatellen.

Tykkään valokuvaamisesta

Kuin myös, erityisesti järjestelmäkamerat ovat alkaneet kiinnostaa viime aikoina aivan älyttömästi. Haluaisin kehittyä kuvaajana ja ehkäpä viimein saisin lähitulevaisuudessa myös kunnollisen järkkärin hommattua.

[Jupe]

Hyvän ruoan laitto, TV-sarjat ja elokuvat.
Ennen pelailin paljon, nyt yli vuoden ollut tällähetkellä tuntematon tai epävarma sairaus, joka estää. Tällä hetkellä lähinnä osallistun keskusteluun peli-foorumilla (olen perfektionisti, haluan aina parhaaksi joka tarkoittanut sitä, että aina keskittynyt vain yhteen tai max kahteen peliin kerralla).

[Passepartout]

Tuo vaeltaminen kiinnostaisi itseänikin samoista syistä. Harmi vain ettei täällä päin ole juuri lähialueille oikein sopivia maastoja. Ainakaan yhtään pidempää matkaa ajatellen.

En usko että Suomessa on pitäjää jossa ei olisi ainakin päiväretkelle sopivia reittejä. Ja sellaisesta tietysti kannattaakin aloittaa. Ja jos pidemmälle retkelle lähtee, niin bussilla pääsee. Ainakin Turun alueella Kuhankuonolle pääsee bussilla ja Hämeenlinnasta Evolle. PK-seudulla on tietysti Nuuksio mutta siellä ei taida oikein päiväretkeä isompaa voida tehdä. Tietysti siirtymiin bussilla menee aikaa.

Jos taas asut niin periferiassa että mitään merkittyjä reittejä ei ole bussimatkan päässä niin kartta käteen ja metsään. Jos ei ole tottunut suunnistaja kannattaa investoida sellaiseen simppeliin gps-paikantimeen jonka avulla löytää takaisin lähtöpisteeseen.

Me retkeillään miehen kanssa jonkin verran (retkeiltiin enemmänkin ennen kuin minä flippasin) ja on ihan hämmästyttävää miten paljon luontopolkuja kaikilla pikkupaikoillakin on. Suomi on kuitenkin niin harvaan asuttu maa, että luontoa täällä on ihan joka puolella tiukinta pk-seutua lukuunottamatta.

[niksuu93]

En usko että Suomessa on pitäjää jossa ei olisi ainakin päiväretkelle sopivia reittejä.

Totta, mutta ei ole tällä hetkellä innostusta kuitenkaan lähteä minnekään kauas eli mieluiten jos kuitenkin kävelymatkan päässä olisi.

kartta käteen ja metsään.

Ehkä tämä on se itselle mieleisin vaellusmuoto.

on ihan hämmästyttävää miten paljon luontopolkuja kaikilla pikkupaikoillakin on.

Minä joskus otan päivän tai kaksi ja ihan asiakseen lähden tutkimana luontoa ja polkuja, minne ne oikein vievät. Luonnossa liikkuminen on aina jotenkin vain niin rauhoittavaa, se täysi hiljaisuus ja vapaus yhteiskunnan melusta, myös siitä sosiaalisuudesta.

Tätä tulee siis harrastettua ihan ahkeraan, mutta tuon vaelluksen jotenkin heti mielsin että se on sitä kun lähdetään Lappiin tutkimaan tuntureita.

[Passepartout]

Se onkin mielenkiintoinen kysymys miten vaellus määritellään. Minä varsin hämmästyin kun yksi miehen kaveri kerran selitti, että "se oli ihan mukava pikku vaellus" oltuaan yhdellä luontopolulla. Me ollaan miehen kanssa siellä kanssa oltu pari kertaa ja mun mielestäni sitä ei voi laskea edes päiväretkeksi.

Muun määritelmäni on, että päiväretki on kyseessä jos siihen oikeasti menee melkein koko päivä niin että on oikeasti pakko syödä maastossa (eikä niin että syödään eväitä kun se on kivaa.) Muuten kyseessä on vaan kävelyretki tai metsäretki.

Vaelluksesta voidaan puhua jos yövytään maastossa päiväretken jälkeen. Jos mennään johonkin kilometrin päässä olevalle laavulle yöksi se ei ole vaellusta vaan retkellä oloa tai metsässä nukkumista.

[Cate]

Mie harrastan ulkoilua, taidetta, musiikin kuuntelua (hieno harrastus), kirppisten kiertelyä, valokuvausta, koiran kanssa lenkkeilyä ynnä muuta.

[niksuu93]

Mie harrastan ulkoilua, taidetta, musiikin kuuntelua (hieno harrastus), kirppisten kiertelyä, valokuvausta, koiran kanssa lenkkeilyä ynnä muuta.

Musiikin kuuntelu on erinomainen harrastus. Itse ainakin saan ihan kunnon euphoriat kuunnellessa lempimusiikkiani, näin vitsikkäästi todeten.

[JohnKimble]

Kuntosali on se kaikkein rakkain ja aikaavievin, mutta myös kallein harrastus. Nautin lihasten rankaisusta ja siitä syntyvää euforista fiilistä. Tämän lisäksi ei ole muita harrastuksia kuin netissä surffailu, musiikin kuuntelu, pelaaminen ja ajoittainen kirjojen lukeminen.

[Dilemma]

Tämän hetkinen pitkäaikaisempi harrastus on varmaan opiskelu, johon olen sidottu muutamaksi vuodeksi. Se on harrastus, koska opiskelen huvikseni ja siinä sivussa saan sitten tutkinnon. En oikein voi ilmoittautua mihinkään kansalaisopiston kurssillekaan, koska jos minua ei huvita esim. soittaa pianoa keskiviikkona klo 18, niin en minä voi sinne mennä. Olen kyllä kokeillut, menee vain rahat hukkaan. Niinpä siis satunnaisesti neulon, kiertelen kirppiksiä, luen blogeja ja keskustelupalstoja, kuuntelen musiikkia, katson elokuvia ja telkkaria ja suunnittelen joulua.