Rekisteröidy    Kirjaudu sisään    Keskustelualue    Käyttäjät   Etsi    UKK

Etusivu » Introversio » Yleistä




  • Aloita uusi ketju Vastaa viestiin  [ 4 viestiä ] 
    Kirjoittaja Viesti
     Viesti Lähetetty: 10.02.2016 10:35 
    Poissa

    Liittynyt: 09.02.2016 11:37
    Viestit: 31
    Seuralliset ihmiset perustavat ryhmiä, kerhoja, yhdistyksiä ja niillä on hirmu kivaa ja rentoo siellä. Ne juhlistavat kerhojaan oikein vuosipäivien vietolla.

    Minä juhlistan yhdellä vuosipäivällä sitä, että olen introvertti ja ylpeä siitä. Vietän joka toukokuun 19. päivänä Erilleen Jättäytymisen Päivää. Kerronpa asian taustan. (Tässä välissä voi käydä hakemassa kolaa ja sipsejä.)

    ----------

    Keväällä 1978 olin yhdeksännellä luokalla, ja koko yläaste lähti retkelle. En enää muista, minne oltiin menossa, mutta minä ja kaverini Pena suhtauduimme asiaan vastentahtoisesti. Luokkamme oli hölöttävä pöhkölauma, emmekä halunneet viettää keväistä päivää linja-autossa sen sakin kanssa. Muistissa oli liian hyvin kouluretki kahden vuoden takaa.

    Nyt emme halunneet lähteä. Järkeilimme, että ei meitä voi pakottaakaan tuollaiselle retkelle. Kysyimme, mikä on niiden kohtalo, jotka eivät lähde. ”Ilmeisesti normaali koulupäivä”, arveli joku opettaja. Luokan hölisijät nälvivät. ”Nuo jäävät tänne laskemaan matikan yhtälöitä…”

    No kuulkaapas, mölisevät luokkatoverimme: päivä matikan yhtälöiden parissa oli paljon mieluisampi kohtalo kuin automatka teidän kanssanne Hevon Perseeseen. Lisäksi epäilin Penalle, mahtaako olla koululla montakaan valvojaa, kun suurin osa opettajistakin on retkellä. Arvelimme, että saamme laskea leppoisaan tahtiin yhtälöitä tai taivuttaa ruotsin verbejä, pitää taukoja ja norkoilla tyhjällä koululla ja lähteä sitten hyvissä ajoin kotiin. Sehän olisi hauskaa, tai ainakin hauskempaa kuin retki!

    Pelottelu ”normaalista koulupäivästä” puri useimpiin. Ehkä retkestä kieltäydyimme vain minä ja Pena. Eikä totaalikieltäytyjiä ainakaan niin paljon ollut, että olisi voinut normaalia koulupäivää järjestää.

    Miten kävi? Muutamaa päivää ennen retkeä rehtori kuulutti retken järjestelyistä ja lopetti: ”Niillä, jotka eivät retkelle lähde, on vapaapäivä.” Hytkyimme sisäisestä riemusta, mutta hillitsimme sitä, kun näimme, miten pahasti hölösuita harmitti. Ilmeisesti vapaapäivä olisi kelvannut muillekin... Olimme pakahtua riemusta. Vapaapäivä keskellä komeinta kevättä, reilu viikko ennen peruskoulun päättymistä! Ja toiset paahtuvat automatkalla Hevonperseenmutkassa! Vau!

    Siis: perjantai, 19. toukokuuta 1978. Päivä valkeni niin hohtavan aurinkoisena kuin toukokuun päivä voi valjeta. Oli t-paitakeli, oli kesän ensimmäinen päivä. Olimme päättäneet, että tätä yllättävää vapaapäivää ei tuhlata, vaan lähdetään kalalle. Tämä toteutettiinkin. Salakoita ja särki tuli, Pena sai muutaman ahvenenkin. Kalansaaliista viis, tärkeintä oli säteilevän kesäinen vapaapäivä, ilmaiseksi saatu.

    Kun palasimme kotiin, iltapäivä oli kauneimmillaan. Aurinko paistoi kesäisen lämpimästi. Päivittelimme, että muilla on bussissa istumista vielä nytkin tuntikaupalla jäljellä!

    Sen jälkeen toukokuun 19. päivä on ollut minulle Erilleen Jättäytymisen Päivä. Olen pyrkinyt jollakin tavalla olemaan silloin erilläni, syrjässä muiden pöljistä jutuista. Ellen muuta, olen vaikka käynyt istumassa metsässä mustarastaiden laulua kuuntelemassa.


    ------------

    Yritän sanoa siis: kenenkään ei pidä hävetä luonnettaan. Seuraihmiset saavat viettää Yhtä Köyttä -yhdistyksensä vuosipäivää, mutta samoin voi juhlia omassa olossaan viihtyvä .

    Ole ylpeä luonteestasi! Muistele tai etsi kalentereistasi päivä, jolloin olet jättäytynyt muista erilleen ja nauttinut SUURESTI. Tee siitä vuosittainen Erilleen Jättäytymisen Päiväsi!


    Ilmoita tämä viesti
    Ylös 
     Profiili Lähetä yksityisviesti  
    Vastaa lainaamalla  
     Viesti Lähetetty: 01.05.2016 08:46 
    Poissa

    Liittynyt: 01.05.2016 00:29
    Viestit: 20
    Hauska kertomus :)

    _________________
    ISTJ-t


    Ilmoita tämä viesti
    Ylös 
     Profiili Lähetä yksityisviesti  
    Vastaa lainaamalla  
     Viesti Lähetetty: 29.07.2017 07:11 
    Poissa

    Liittynyt: 18.08.2016 07:46
    Viestit: 70
    Ehdottomasti hyvä ajatus. Tosin minulla noita päiviä on arviolta kerran viikossa joten joutuisi tässä todella kauheaan hommaan etsiä yhtä erityistä päivää.

    Taidan olla liiankin sinut tämän introverttiyteni kanssa. Ehkä kyseessä on tuoreutensa vuoksi kosintavaihe jolloin kaikki haitallisetkin elämänlaatua heikentävät puolet täyttä platinaa.

    Sen verran analyyttinen olen että arvaan ajan kuluessa joutuvani pohtimaan haittoja tulevaisuudessa ja tekemään sitten korjaavia liikkeitä.

    Mutta peukutan Erilleen Jättäytymisen Päivää.

    Pitäisi vaan saada oma liputuspäivä valtakunnallisesti. Tehdä hyväksytyksi se ettei toimistoon laita valoja kuumana kesäpäivänä vilkkumaan ja välkkymään ilman että joku narsistiekstrovertti tule kauhistelemaan Mitä sinä täällä pimeässä istut?


    Ilmoita tämä viesti
    Ylös 
     Profiili Lähetä yksityisviesti  
    Vastaa lainaamalla  
     Viesti Lähetetty: 16.08.2017 11:44 
    Poissa

    Liittynyt: 15.08.2017 07:54
    Viestit: 3
    Minullakin on yksi tietty päivä vuodessa jolloin teen piknikin yksin ja nautin. Siitä huolimatta että näitä "yksin-päiviä" on jatkuvasti muutenkin. Tämä tietty päivä on ollut mulla suunnilleen 6 vuotta. Syy sen syntyyn on erilainen mutta viettotapa on nimenomaan että nautin yksinolosta.


    Ilmoita tämä viesti
    Ylös 
     Profiili Lähetä yksityisviesti  
    Vastaa lainaamalla  
    Näytä viestit ajalta:  Järjestä  
     
    Aloita uusi ketju Vastaa viestiin  [ 4 viestiä ] 

    Etusivu » Introversio » Yleistä


  • Paikallaolijat

    Rekisteröityneet käyttäjät:
    Ei rekisteröityneitä käyttäjiä

     
     

     
    Voit kirjoittaa uusia viestejä
    Voit vastata viestiketjuihin
    Et voi muokata omia viestejäsi
    Et voi poistaa omia viestejäsi
    Voit lähettää liitetiedostoja.

    Etsi tätä:
    Hyppää:  
    cron
    Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com