Sivu 1/1

Introvertti ja a-seksuaali

Lähetetty: 05.03.2016 19:24
Kirjoittaja Jokiska
Voiko enää mennä vaikeammaksi löytää elämänkumppania? Vielä kun ikää on 54, alkaa olla jo luovuttamisen fiilikset päällimmäisenä. Tosin tämä yksin (koiran ja kissan kanssa tosin) eläminen on hyvä vaihtoehto myös, kuitenkin olisi mukava viettää niitä hiljaisia hetkiä seurassa :lol: täällä olijat varmasti ymmärtävät tämän, moni muu ei. Lähtisitkö kanssani järvelle, istutaan veneessä eikä puhuta pariin tuntiin.

Mut joo, ei riitä että on syntynyt introvertiksi, on myös syntynyt a-seksuaaliksi, jolloin se viimeinenkin oljenkorsi "normaaliin" parisuhteeseen kelluu virtaavaa vettä pitkin kaukaisuuteen. Eniten kaipaan yhdessä kokemista ja asioiden näkemistä, taimen pikkupurossa, naakkaparvi aamusumussa naapurin kuivurin katolla rivissä.

Onko muita seksuaalivähemmistön edustajia ja samalla introverttejä, jotka ovat pystyneet hyväksymään tilanteensa, ja miten?
Tavallaan olen kyllä oman tilanteeni hyväksynyt, järkimaailmassa, mutta jokin pieni toivon kipinä vielä hellii ajatusta kumppanista.

Re: Introvertti ja a-seksuaali

Lähetetty: 07.03.2016 14:40
Kirjoittaja Pelle Grino
Mut joo, ei riitä että on syntynyt introvertiksi, on myös syntynyt a-seksuaaliksi [--].
Tasan ei käy onnenlahjat! Minulle nimittäin kelpaisi aidosti aseksuaalinen libido. Olen siis eräänlainen "wanna be -aseksuaali", eli pyrin suhtautumaan vastakkaiseen sukupuoleen mahdollisimman välinpitämättömästi ja vältän parhaani mukaan kaikenlaista lähentymistä. Mutta teistä hard core -aseksuaaleista poiketen libidoni ikävä kyllä on jokseenkin normitasoa. Näin talvisaikaan se vielä menettelee, mutta kesähelteillä, kun kadut ovat täynnä vähäpukeisia parhaassa iässään olevia homo sapiens -naaraita, ei todellakaan ole mukavaa olla introvertti.

Pitäisiköhän liittyä tähän uskonlahkoon... :twisted:

Re: Introvertti ja a-seksuaali

Lähetetty: 07.03.2016 18:49
Kirjoittaja Jokiska
Huh, kaikkea se uskonto teettää, tämmöinen (uskonnollisessa mielessä) uskoton on hyvä olla .
Eikö tuo omien halujen tietoinen ohittaminen turhauta? Ymmärsinkö oikein, että vältät kontaktia vastakkaiseen sukupuoleen nimenomaan siksi kun olet introvertti? Oletko liian ujo vai etkö vain jaksa toisen henkilön läsnäoloa, vaikka muuten libidosi on ns. normaali? Yritän vain selvittää itselleni ajatusmallia, josta ei ole aiempaa kokemusta.

Re: Introvertti ja a-seksuaali

Lähetetty: 08.03.2016 10:10
Kirjoittaja Pelle Grino
No en minä mitenkään erityisen ujo ole, olen vain saanut tarpeekseni läheisistä ihmiskontakteista ylipäätään. Sanottu koskee tietysti myös vastakkaista sukupuolta. Olen minä nuorempana ollut pitkähköissäkin parisuhteissa, mutta loppujen lopuksi ne eivät ole todella pitkässä juoksussa toimineet, ja niistä toipuminen on ollut monin tavoin kuluttavaa ja stressaavaa. Siksi olen jo vuosia sitten lyönyt niin sanoakseni hanskat tiskiin ja tietoisesti luopunut kaikesta parisuhderoskasta; radikaali yksinolo on minulle yksinkertaisesti pienimmän riesan tie.

Seksi on viime kädessä pelkkä animaalinen tarve. Vaikkapa syömisestä se eroaa siinä, että ilman ravintoa ei mikään organismi kovin kauaa tule toimeen, mutta seksistä on kyllä täysin mahdollista luopua. Se vaatii jonkin verran opettelua pois vanhoista tottumuksista ja tietoista kiusausten välttämistä, tiukkaa itsekontrollia television, netin ja lukemisen suhteen jne. Mutta kuten sanottua, kyllä se normaalilibidoisellekin täysin mahdollista on. Talvisaikaan se on peräti suhteellisen helppoa. Mutta kevään edistyessä myös hormonitoiminta alkaa vilkastua ja varsinkin kesällä niitä ongelmia sitten toden teolla tulee. Että turhauttaako? No, kyllähän se vähän turhauttaa, mutta kokemuksesta tiedän, että paljon enemmän lopulta turhauttaisi, jos menisin mukaan tähän yleiseen pariutumisrumbaan; turhauttaisi siis siinäkin tapauksessa, että ns. flaksi kävisi, mistä ei ole mitään takeita viisikymppisellä miehellä.

Re: Introvertti ja a-seksuaali

Lähetetty: 11.03.2016 20:41
Kirjoittaja Jokiska
Olen aika hyvin säästynyt enemmiltä parisuhdedraamoilta, kun lähtökohdat suhteelle ovat jo normista poikkeavat. Tarvitaan paljon henkistä samoin ajattelua ja yhteensopivuutta kun se fyysinen puoli puuttuu. Suhdetta jo rakennetaan eri pohjalle, eli voisin kuvitella että pahimmat karikot välttää ennalta kun on "pakko" opetella tuntemaan toista ja tämän ajatusmaailmaa, kun ei voi piiloutua seksin taakse. Samoin tietty jää pois se pelkän seksin takia yhdessä roikkuminen.
Tiedä sitten onko helpompi myös lähteä omille teilleen mikäli homma ei toimi, kun ei sitä fyysistä yhteyttä ole.
Melkoista tahdonlujuutta kyllä vaatii valitsemasi tie.

Re: Introvertti ja a-seksuaali

Lähetetty: 15.04.2016 09:26
Kirjoittaja morttivertti
Itse koen olevani sekä introvertti että aseksuaali. Oma seksuaalisuuteni on kai lähempänä demiseksuaalia, eli "demiseksuaaliksi itsensä nimeävällä henkilöllä seksuaalinen halu edellyttää hyvin kokonaisvaltaista tunnetason läheisyyden, kiintymyksen, rakkauden ja halun yhdistelmää". Toisin sanoen, suhteen alussa seksi kyllä kiinnostaa, mutta innostus lopahtaa kyllä melko nopeasti ja tilalle tulee sellainen syvemmän yhteenkuuluvuuden tunne, joka antaa minulle paljon enemmän kuin pelkkä yhdyntä. Todella hankalaksi olen kokenut ihmissuhteeni tämän takia, koska usein se toinen osapuoli (mies) odottaa seksin jatkuvan vielä tämän jälkeenkin, eikä osaa oikein ymmärtää omaa kantaani asiaan. Halailu ja suukottelu on ihan ok, mutta ei mitään sen enempää. Mitään yhdenyönjuttuja en voisi kuvitellakaan harrastavani, vaikka ihastunkin ihmisiin melko helposti.

Minua on haukuttu frigidiksi ihan parisuhteen aikanakin, ja tilanne tietysti kiusaa minua. Toisaalta haluaisin miellyttää minulle tärkeää ihmistä, mutta en myöskään voi toimia omia halujani vastaan. En halua suostua sellaiseen, mitä en tunne hyväksi ja oikeaksi.

Re: Introvertti ja a-seksuaali

Lähetetty: 16.01.2017 00:23
Kirjoittaja Paha-Bob
Pelle Grino kirjoitti: Seksi on viime kädessä pelkkä animaalinen tarve. Vaikkapa syömisestä se eroaa siinä, että ilman ravintoa ei mikään organismi kovin kauaa tule toimeen, mutta seksistä on kyllä täysin mahdollista luopua. Se vaatii jonkin verran opettelua pois vanhoista tottumuksista ja tietoista kiusausten välttämistä, tiukkaa itsekontrollia television, netin ja lukemisen suhteen jne. Mutta kuten sanottua, kyllä se normaalilibidoisellekin täysin mahdollista on.
Voin vahvistaa tämän. Olen yleensä selibaatissa lukuun ottamatta niitä satunnaisia kertoja, kun ratkean runkkaamaan (tai saan seksiä). Pisin yhtäjaksoinen aika selibaatissa on ollut 5 1/2 kuukautta. Olen kyllä tästä huolimatta mukana pariutumisrumbassa, joten tilanteeni on tavallaan hyvin mielenkiintoinen. :D