Vahvuuksia?

Pohdiskelua ja käytännön vinkkejä ihmisten ja sosiaalisten tilanteiden ymmärtämiseen.
Vieras

Vahvuuksia?

Viesti Kirjoittaja Vieras » 27.04.2014 10:44

Introverttiutta lähestytään usein ongelmakeskeisesti, mutta mitä vahvuuksia introvertilla on?
Meitä on hyvin erilaisia persoonallisuuksia, minä olen selkeä isfj. Olen toisten ihmisten kanssa toimiessani empaattinen, syvällinen ja muistan paljon yksityiskohtia, koska en itse halua olla huomion keskipisteessä. Näen pieniäkin hyviä asioita ympärilläni ja suuren omaisuuden sijaan asioiden merkitykset, suhteet, menneen tutkiminen ja itseni kehittäminen inspiroivat enemmän. Itsetuntemustaidot karttuvat kun pohdin paljon omaa toimintaani, samasta syystä olen melko rehellinen ihminen ja haluan kohdella muita suvaitsevaisesti.
Millaisia taitoja, ominaisuuksia sinulla on? Nyt kerrankin omakehua! :)

Passepartout

Re: Vahvuuksia?

Viesti Kirjoittaja Passepartout » 28.04.2014 12:27

Tämä on aina vaikea kysymys koska mun parhaatkin puoleni saa mut kuulostamaan joksenkin kylmältä ihmiseltä.

Minä olen ilmeisesti INTJ. Olen hyvin analyyttinen ja looginen. Realistinen. Rehellinen. Pyrin olemaan oikeudenmukainen ja toimimaan oikein. Tehokas ja aikaansaava, jos saan tehdä asiat omalla tavallani ja itse ja pidän asiaa tekemisen arvoisena. Organisointikykyinen. (valitettavasti kukaan ei vaan kuuntele kun sanon miten asiat kannattaisi tehdä vaan mieluummin rääpivät.) Kyseenalaistan kaiken, mikä mielestäni on erittäin tärkeä ominaisuus vaikka ei varsinaisesti kyllä elämää helpota.

Luulen että minua pidetään myös hyvänä kuuntelijana mutta se johtuu vain siitä että en yleensä mielelläni puhu omista asioistani. Joten vaihtoehdoksi jää kuunnella. Lisäksi olen mielelläni tarkkailija, ja tarkkailemalla tietysti saa paljon enemmän dataa kuin osallistumalla.

Ironista on, että vähintään puolet minun vahvuuksistani on sellaisia että jollain merkillisellä tavalla ne onnistuvat vain vaikeuttamaan elämääni. Niin että tavallaan ne ei ole vahvuuksia ollenkaan, mutta en nyt juuri muutakaan hyvää itsestäni keksi.

Vieras

Re: Vahvuuksia?

Viesti Kirjoittaja Vieras » 29.04.2014 15:26

Onneksi ihmisten vahvuudet on erilaisia. Ilman tehokkaita kyseenalaistajia mikään asia ei etenisi! On aika ironista tuo että vahvuudet voivat aiheuttaa ongelmia, mutta ymmärrän sen.. Empaattinenkin voi hukata omat mielipiteensä ja murehtia liikaa. Tuleeko vahvuudesta siis ääripäässä heikkous? Tai ystävällisemmin kehittämisen kohta. Jos saisin Passepartout osan sun loogisuudestasi, oma elämäni helpottuisi :D
T. Eka

anuski
Viestit: 87
Liittynyt: 12.01.2014 02:46
Paikkakunta: Helsinki
Viesti:

Re: Vahvuuksia?

Viesti Kirjoittaja anuski » 19.05.2014 22:32

Mun mielestä mun ehottomasti suurin vahvuus on kyky kuunnella. Välillä se tosin pistää ärsyttää kun ihmiset on tottunu siihen etten omista asioistani puhu. Kun joskus tulisi oikeasti olo, että voisin avautua niin ihmiset kääntää puheen helposti takas itteensä. Koska niin se yleensä toimii. En sitten jotenkin osaa sanoa, että hei mä haluisin nyt puhua jostain asiasta. Mut toi on kuitenkin ehottomasti mun vahvuus, niin työssä kun henkilökohtasessa elämässä.

Harkitsevaisuus on yleensä vahvuus. Joskus tosin jankkaan asioita ihan liikaa ja liian pitkään. Mutta kauhean spontaanisti en yhtään isompia ratkaisuja tee, joten vaihtoehdot on yleensä harkittu tarkkaan. Joten ajattelemattomia tekoja ei juurikaan tule.

Nämä mulle ekana mieleen tulee.
Ruoho ei ole vihreämpää naapurin aidan takana. Se on niin vihreää omalla pihallasi, kuin annat sen olla.

Voipukka
Viestit: 8
Liittynyt: 06.06.2014 16:07
Viesti:

Re: Vahvuuksia?

Viesti Kirjoittaja Voipukka » 10.06.2014 21:52

Kyky nähdä kokonaisuuksia, syy ja seuraussuhteita ja tehdä niiden perusteella johtopäätöksiä. Hyväksi kuuntelijaksikin on mainittu joskus, vaikka olisi kuitenkin kiva, että kuuntelua kaipaavat haluaisivat myös kuulla mielipiteeni huoliinsa liittyen. Valitettavasti nämä murehtijat eivät usein halua kuulla negatiivista ennustetta ja olen saanut hiukan kitkeriäkin kommentteja siitä miten olen "aina oikeassa". En minäkään aina haluaisi olla oikeassa negatiivisista asioista, mutta kyllähän kaveria pitää varoittaa jos näkee asioiden vääjäämättä johtavan johonkin ikävään.

Osaan myös halutessani käyttää aikani erittäin tehokkaasti ja olen taipuvainen kehittelemään asioita ja toimintapoja. Suunnittelen ja organisoin toimintani aina tarkkaan ja Passepartoutin tapaan olen huomannut ettei kukaan kyllä koskaan kuuntele. Johtuisikohan se jostain epäluottamuksesta vähän puhuvaa ihmistä kohtaan? Olihan tässä lähiaikoina jossain artikkelissakin miten hiljaisia suomalaisia voidaan pitää jopa tyhminä.

Olen äärimmäisen tietoinen itsestäni ja tekemisistäni jatkuvasti, joka on näistä ehkä se pahiten ristiriitainen taipumus. Huomaan helposti väärät tekoni ja itsesyytöksen kanssa ei ole helppo elää, mutta olen myös aika haka kehittämään itseäni ja muokkaamaan käytöstäni pitkällä tähtäimellä. Tietoisuus vaikeuttaa myös kommunikointia muiden kanssa, koska tahtomattanikin keskityn siihen mitä itse teen enkä pysty käyttäytymään kovinkaan spontaanisti ja "luonnollisesti". Mielestäni tämäkin on kyllä vahvuus, koska nautin omien kokemusteni analysoimisesta ja vertailusta. Kuka niitä monia ihmissuhteitakaan kaipaa... Ainakaan kun sattuu olemaan tällainen introvertti. ;)

Taitaa olla niin, että kaikilla ominaisuuksilla on loppujenlopuksi kaksi puolta.

Vieras

Re: Vahvuuksia?

Viesti Kirjoittaja Vieras » 05.09.2014 17:22

Löysin kaikkien vastanneiden teksteistä itseäni..olen analyyttinen, toisinaan se on vahvuus toisinaan taas ei, olen hyvä kuuntelija, tosin en jaksa keskittyä pitkiin jaarituksiin tai pinnallisiin sepostuksiin,olen myös oikeudenmukaisuuden ja heikkojen puolustaja.
Olen luotettava ja jollain tapaa kilttikin, tosin tämäkin piirre on joskus tuonut paljon harmiakin, kun olen uskonut ihmisten hyvyyteen ja rehellisyyteen liikaa. Olen kaikin tavoin uskollinen puoliso ja ystävä.

erivärinen maailma
Viestit: 5
Liittynyt: 03.12.2014 11:54
Viesti:

Re: Vahvuuksia?

Viesti Kirjoittaja erivärinen maailma » 08.12.2014 12:40

Olen ISFJ, aivan kuten ketjun aloittaja ja tunnistan itsessäni samoja vahvuuksia, kuin hänkin itsessään; empaattisuus, syvällisyys, mielenkiinto pohdiskella asioita, ykstyiskohtien muistaminen, kyky nähdä hyvät asiat, eli positiivisuus, suvaitsevaisuus jne. Olen hyvä kuuntelija, koska en itse puhu mielelläni paljon ja lisäksi olen aidosti kiinnostunut muiden ihmisten asioista ja halukas pohtimaan niitä.
Koska viihdyn hyvin yksin, minulla ei ole juuri koskaan tylsää. Keksin aina mielenkiintoista puuhaa. Lisäksi minun ei edes tarvitse aina tehdä mitään, vaan voin yhtä hyvin vain istua ja mietiskellä asioita. Mielestäni se on yhtä hauskaa, kuin esimerkiksi lukeminen, kirjoittaminen tai kävelyllä oleminen.
Pohdin paljon omaa itseäni ja luultavasti sen vuoksi minun kehuttiin psykologisissa testeissä omaavan itsestäni todella realistisen käsityksen. Tunnistan kuulemma erittäin hyvin omat vahvuuteni ja heikkouteni.

Tässä oli nyt joitain mieleeni tulleita asioita.

introbator
Viestit: 36
Liittynyt: 15.11.2014 09:54
Paikkakunta: iso suomalainen kaupunki
Viesti:

Re: Vahvuuksia?

Viesti Kirjoittaja introbator » 14.12.2014 12:23

Tuttuja piirteitä oli löydettävissä vähän jokaisen viesteistä...
Voipukka kirjoitti:Olen äärimmäisen tietoinen itsestäni ja tekemisistäni jatkuvasti, joka on näistä ehkä se pahiten ristiriitainen taipumus.
--
Taitaa olla niin, että kaikilla ominaisuuksilla on loppujenlopuksi kaksi puolta.
Tuo itsetietoisuus, oman olemassaolon kokemus on minullakin hallitseva piirre suurimman osan valveillaoloajasta, oikeastaan aina ollessani ihmisten keskuudessa. Kärsin tästä vuosia ahdistuneisuushäiriöön ja lääkitykseen saakka, mutta nykyisellään on onneksi helpompaa. Ilman mielialalääkitystä on loppujen lopuksi helpompaa tunnistaa oma stressitasonsa ja vetäytyä johonkin latautumaan hetkeksi sen sijaan, että jatkaisin itseni kuluttamista ärsyketulvassa. Rauhaan päästyäni jo varttitunti laskee kierrokset siedettäviksi, ja parin tunnin häiriöttömän ajan jälkeen alan olla jo ns. oma itseni.

En juuri koskaan ole ihmisten parissa jotenkin sattumalta, ja osaan "unohtaa itseni" vasta riittävän kiinnostavien asioiden äärellä - pääsääntöisesti helpoimmin rauhassa, siis yksin. Näistä lähtökohdista olen joukossa yleensä voittopuolisesti sivummalla, valppaana tai vähemmän valppaana tarkkailijana, seuraillen miten toisten innostuneisuus alkaa nousta ja äänekkyys siinä samalla. Pysyn kyllä jutuissa kärryillä aiheiden poukkoillessa ja saatan itsekin nakella puujalkoja tms. irtovitsejä mekkalan sekaan, mutta varsinainen heittäytyminen ja itseni unohtaminen ei silti onnistu ikinä. "Miten ne sen tekevät..?". On tullut huomattua myös se, että tällaisissa "keskusteluissa" heitetty avoin kysymys tai uusi näkökulma on aika tehokas porukan hiljentäjä. Ilmeisesti muut ovat olleet ajatusmaailmaltaan niin eri taajuudella kaiken aikaa, ettei varsinainen ajattelu tilanteessa onnistu. Ja jos yritän tapani mukaan vetää leviteltyjä rönsyjä yhteen punaisen langan löytämiseksi, huomataan ettei sitä taida lopulta ollakaan. Ja hölötys saa jatkua.

Sen sijaan kahden tai kolmen, tutun tai muuten sopivan ihmisen porukassa lähtökohdat ovat yleensä heti hedelmällisemmät, kun osalliset pystyvät tilanteessa kuuntelemaan toisiaan. Edellä kuvailtu ekstrovertti huutaminen jää silloin pois, ja lopputulemana tilanteesta voi jäädä mieleen muutakin kuin se, että hauskaa oli.

Mutta noin kai se on, että meitä ihmisiä on yhteisöissä moneen junaan, ja sopivassa seurassa oma luontainen kommunikointityyli on se oikea.


--i

niksuu93
Viestit: 476
Liittynyt: 01.02.2015 18:45
Paikkakunta: Kuopio
Viesti:

Re: Vahvuuksia?

Viesti Kirjoittaja niksuu93 » 13.02.2015 20:25

Totta että introverttius nähdään aina lähes yksinomaan negatiivisena asiana, mutta kyllä introverteilla on paljonkin hyviä puolia. Ne eivät välttämättä vain ole niitä kaikkein ulospäin näkyvimpiä ominaisuuksia tai henkilö ei vain muuten osaa niitä hyödyntää, koska ei tunne vielä persoonaansa (introverttiuttaan) tarpeeksi hyvin.

Kun asiaa tutkiskelee hieman tarkemmin, itse ainakin luokittelisin tällaiset asiat introvertin vahvuuksiksi:

Kuunteleminen. Koska introvertti ei puhu niin paljon kuin keskimääräinen ihminen, hän on useimmiten kuuntelijan roolissa. Ja usein varsin hyvä siinä. Ainakin minua monet lähes tuntemattomatkin ihmiset ovat heti sanoneet että olen hyvä kuuntelija ja että minulle on tosi helppo puhua kaikista asioista. Introvertti ei myöskään kovin helpolla kerro omia asioitaan ulkopuolisille (eikä liiemmin harrasta small-talkiakaan), joten minusta ainakin tuntuu usein ettei minulla ole juuri mitään sanottavaakaan. Introverteilla ei myöskään ole kehuskella saavutuksilla tai hankinnoilla tai tarvetta pönkittää omaa egoaan, joten näistäkään ei puhetta synny. Siispä usein siinä käy niin, että toinen puhuu ja minä kuuntelen. Ja se sopii minulle oikein hyvin. :)

Harkitsevaisuus. Introvertti ajattelee ennen kuin puhuu tai tekee, joten hän ei kovin helposti töksäyttele esim. juoruja tai asiattomuuksia. Harvoin nämä tietysti ovat ekstroverteillakaan tahallisia, mutta kun suu käy ennen kuin aivot miettii niin joskus siinä vain niin käy. Introvertti myös punnitsee asioita, niiden merkitystä ja kokonaisuuksia ekstoverttia enemmän, joten voisi myös olettaa että lopputulos on heidän kohdallaan parempi.

Organisointikyky. Minua on sanottu esim. ammattikoulussa "synnynnäiseksi johtajaksi". En todellakaan ole mikään ryhmän äänekkäin/kuuluvin henkilö, mutta osaan sekä itsestäni että muiden mielestä jakaa työtehtävät järkevästi ja tasapuolisesti, seurata työn edistymistä hyvin sekä asettaa realistisia tavoitteita. Näin hommat tulee tehtyä hyvin ja deadlineen mennessä. Hehe, usein siinä vain kävi loppujenlopuksi niin että minä tein lähes kaikki työt kun ryhmän muut jäsenet keskittyivät enemmän viihdyttämään toisiaan...

Ongelmanratkaisukyky. Olen huomannut että olen lähes luonnonlahjakkuus päättelykykyä, ongelmanratkontaa ja matemaatiikkaa vaativissa tehtävissä. Lasken monimutkaisiakin laskutoimituksia hyvin ja yksinkertaisemmat nopeasti päässä. Esimerkiksi shakkia pelaan hyvin, tavallaan miltein jo heti sen aloitettuani. Pelin logiikka oli minulle helppo hahmottaa. Analysoin muutenkin kaikkea tarkasti ja varsin "automaattisesti" ja huomaan pieniäkin yksityiskohtia miltein kaikessa. Mulle elämä on vähän niin kun suuri aivopähkinä itsessään. :D

Empaattisuus. Vaikka on sanottu että tunteita säätelevän aivopuoliskon pitäisi olla introverteilla se vähemmän aktiivisempi, voin kuitenkin myöntää olevani tavallaan jopa ektrovertteja empaattisempi. Kuuntelen ihmisten ongelmia ja huolia aidosti, osaan tavallaan siirtyä tilanteessa henkilön itsensä kenkiin. Mutta tavallisen "kyllä se siitä" lässytyksen sijasta, yritän tarjota ongelmiin oikeita ratkaisuja ja antaa henkilöille ajateltavaa kuinka hän itse pystyisi asennoitumaan ongelmiinsa oikein. En tietenkään tarkoita tällä että ikäänkuin "sivuuttaisin" ihmisen tuskan ja antaisin typeriä itsehoitovinkkejä jotka kaikki jo tietävät, vaan pyrin itsekin monenlaisista ongelmista elämässäni kärsineenä henkilönä ohjaamaan muutkin kohti oikeaa suuntaa.

Riippumattomuus muista ihmisistä. Minulla ei ole kovin laajaa sosiaalista verkostoa, enkä ole koskaan sellaista oikeastaan kaivannutkaan. On hienoa olla itsenäinen ja riippumaton muiden ihmisten seurasta. Introvertin onnellisuus ei ole riippuvainen muista ihmisistä, joten hän pärjäisi vaikka Siperiassakin ongelmitta. Siinä missä ekstrovertit käyttävät kaiken aikansa vain muiden perässä juoksemiseen, voi introvertti hyödyntää tämän ajan vaikkapa omien harrastustensa ja projektiensa parissa tai oppia jotain muuta ihmeellistä maailmasta ja elämästä. Taikka vain yrittää oppia itsestään lisää kaikkea jännää.

Kyky kulkea omia teitä. Olen aina ihmetellyt, mikä ihmeen tarve kaikilla on matkia muita. Aina pitää olla samanlaisia vaatteita, heti sama puhelin kuin muilla, käydä samoissa paikoissa kun muut. Ilmeisesti jonkinlainen hyväksynnän hakemisen tarve. Minulla ei ole koskaan ollut sellaista. Olen aina kulkenut omia teitäni, enkä ole liiemmin välittänyt mitä mieltä muut ovat valinnoistani olleet. Minulla ei ole koskaan ollut tarve "seurata laumaa" vaan tehdä juuri niin kuin vain itsestäni tuntuu hyvältä. Olen tavallaan vapaa muodin, trendien ja muiden mielipiteiden kahleista. Pukeudun niin kuin itse haluan, teen niitä asioita jotka ovat minulle itselleni tärkeitä enkä välitä pätkääkään mitä mieltä muut ihmiset ovat minusta. Minulla ei ole tapana teeskennellä tai mielistellä. Olen aito.

Tuntuipa oudolta ensimmäisen kerran kehua itseäni. :shock:

mietteliäs
Viestit: 27
Liittynyt: 01.02.2015 20:21
Paikkakunta: etelä-pohjanmaa
Viesti:

Re: Vahvuuksia?

Viesti Kirjoittaja mietteliäs » 13.02.2015 23:07

niksuu93 kirjoitti:Totta että introverttius nähdään aina lähes yksinomaan negatiivisena asiana, mutta kyllä introverteilla on paljonkin hyviä puolia. Ne eivät välttämättä vain ole niitä kaikkein ulospäin näkyvimpiä ominaisuuksia tai henkilö ei vain muuten osaa niitä hyödyntää, koska ei tunne vielä persoonaansa (introverttiuttaan) tarpeeksi hyvin.

Kun asiaa tutkiskelee hieman tarkemmin, itse ainakin luokittelisin tällaiset asiat introvertin vahvuuksiksi:

Kuunteleminen. Koska introvertti ei puhu niin paljon kuin keskimääräinen ihminen, hän on useimmiten kuuntelijan roolissa. Ja usein varsin hyvä siinä. Ainakin minua monet lähes tuntemattomatkin ihmiset ovat heti sanoneet että olen hyvä kuuntelija ja että minulle on tosi helppo puhua kaikista asioista. Introvertti ei myöskään kovin helpolla kerro omia asioitaan ulkopuolisille (eikä liiemmin harrasta small-talkiakaan), joten minusta ainakin tuntuu usein ettei minulla ole juuri mitään sanottavaakaan. Introverteilla ei myöskään ole kehuskella saavutuksilla tai hankinnoilla tai tarvetta pönkittää omaa egoaan, joten näistäkään ei puhetta synny. Siispä usein siinä käy niin, että toinen puhuu ja minä kuuntelen. Ja se sopii minulle oikein hyvin. :)

Harkitsevaisuus. Introvertti ajattelee ennen kuin puhuu tai tekee, joten hän ei kovin helposti töksäyttele esim. juoruja tai asiattomuuksia. Harvoin nämä tietysti ovat ekstroverteillakaan tahallisia, mutta kun suu käy ennen kuin aivot miettii niin joskus siinä vain niin käy. Introvertti myös punnitsee asioita, niiden merkitystä ja kokonaisuuksia ekstoverttia enemmän, joten voisi myös olettaa että lopputulos on heidän kohdallaan parempi.

Organisointikyky. Minua on sanottu esim. ammattikoulussa "synnynnäiseksi johtajaksi". En todellakaan ole mikään ryhmän äänekkäin/kuuluvin henkilö, mutta osaan sekä itsestäni että muiden mielestä jakaa työtehtävät järkevästi ja tasapuolisesti, seurata työn edistymistä hyvin sekä asettaa realistisia tavoitteita. Näin hommat tulee tehtyä hyvin ja deadlineen mennessä. Hehe, usein siinä vain kävi loppujenlopuksi niin että minä tein lähes kaikki työt kun ryhmän muut jäsenet keskittyivät enemmän viihdyttämään toisiaan...

Ongelmanratkaisukyky. Olen huomannut että olen lähes luonnonlahjakkuus päättelykykyä, ongelmanratkontaa ja matemaatiikkaa vaativissa tehtävissä. Lasken monimutkaisiakin laskutoimituksia hyvin ja yksinkertaisemmat nopeasti päässä. Esimerkiksi shakkia pelaan hyvin, tavallaan miltein jo heti sen aloitettuani. Pelin logiikka oli minulle helppo hahmottaa. Analysoin muutenkin kaikkea tarkasti ja varsin "automaattisesti" ja huomaan pieniäkin yksityiskohtia miltein kaikessa. Mulle elämä on vähän niin kun suuri aivopähkinä itsessään. :D

Empaattisuus. Vaikka on sanottu että tunteita säätelevän aivopuoliskon pitäisi olla introverteilla se vähemmän aktiivisempi, voin kuitenkin myöntää olevani tavallaan jopa ektrovertteja empaattisempi. Kuuntelen ihmisten ongelmia ja huolia aidosti, osaan tavallaan siirtyä tilanteessa henkilön itsensä kenkiin. Mutta tavallisen "kyllä se siitä" lässytyksen sijasta, yritän tarjota ongelmiin oikeita ratkaisuja ja antaa henkilöille ajateltavaa kuinka hän itse pystyisi asennoitumaan ongelmiinsa oikein. En tietenkään tarkoita tällä että ikäänkuin "sivuuttaisin" ihmisen tuskan ja antaisin typeriä itsehoitovinkkejä jotka kaikki jo tietävät, vaan pyrin itsekin monenlaisista ongelmista elämässäni kärsineenä henkilönä ohjaamaan muutkin kohti oikeaa suuntaa.

Riippumattomuus muista ihmisistä. Minulla ei ole kovin laajaa sosiaalista verkostoa, enkä ole koskaan sellaista oikeastaan kaivannutkaan. On hienoa olla itsenäinen ja riippumaton muiden ihmisten seurasta. Introvertin onnellisuus ei ole riippuvainen muista ihmisistä, joten hän pärjäisi vaikka Siperiassakin ongelmitta. Siinä missä ekstrovertit käyttävät kaiken aikansa vain muiden perässä juoksemiseen, voi introvertti hyödyntää tämän ajan vaikkapa omien harrastustensa ja projektiensa parissa tai oppia jotain muuta ihmeellistä maailmasta ja elämästä. Taikka vain yrittää oppia itsestään lisää kaikkea jännää.

Kyky kulkea omia teitä. Olen aina ihmetellyt, mikä ihmeen tarve kaikilla on matkia muita. Aina pitää olla samanlaisia vaatteita, heti sama puhelin kuin muilla, käydä samoissa paikoissa kun muut. Ilmeisesti jonkinlainen hyväksynnän hakemisen tarve. Minulla ei ole koskaan ollut sellaista. Olen aina kulkenut omia teitäni, enkä ole liiemmin välittänyt mitä mieltä muut ovat valinnoistani olleet. Minulla ei ole koskaan ollut tarve "seurata laumaa" vaan tehdä juuri niin kuin vain itsestäni tuntuu hyvältä. Olen tavallaan vapaa muodin, trendien ja muiden mielipiteiden kahleista. Pukeudun niin kuin itse haluan, teen niitä asioita jotka ovat minulle itselleni tärkeitä enkä välitä pätkääkään mitä mieltä muut ihmiset ovat minusta. Minulla ei ole tapana teeskennellä tai mielistellä. Olen aito.

Tuntuipa oudolta ensimmäisen kerran kehua itseäni. :shock:
hyvää tekstiähän tuo oli ja voihan sitä sivustakin kehua :D OIKEESTI leikkimielisesti voisi sanoa että tuo "kehua itseä" selvästi askel extroventinpaan suuntaa ja nyt sitten varovasti ettei kaikki piirteet sinne päin ala kallistua :lol: :lol:

leikki leikkinä,,,
en ala enempää erottelemaan mikä kaikki kuulosti tutulle kuten monilla muillakin jotka lukevat tekstin mutta pakko sanoa että tuohon embaattisuuten ja tunne puolen juttuun pitääkin enmmän paneutua ja lukea mitä siitä nyt sitten oli sanottu introventeilla(itsekkin omaan kyllä embaattisuutta,,,)mutta onhan meillä introventeilla eroja keskenämmekin tietysti, kuten muillakin päällä maan.

Vastaa Viestiin

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailija