Kyllästyttekö ikinä?

Pohdiskelua ja käytännön vinkkejä ihmisten ja sosiaalisten tilanteiden ymmärtämiseen.
anuski
Viestit: 87
Liittynyt: 12.01.2014 02:46
Paikkakunta: Helsinki
Viesti:

Kyllästyttekö ikinä?

Viesti Kirjoittaja anuski » 28.02.2014 18:49

Mä en oikeastaan ikinä ole kyllästynyt. Oon miettiny että oonko se vain minä vai onko tämäkin joku introvertin ominaisuus. Yksin oleminenhan on meille ihan normaalia. Mutta minä saatan olla monta päivää tekemättä oikeastaan yhtään mitään. En välttämättä edes nokkaani pihalla näytä jos tarvetta ei ole. En koe tätä millään tavalla laiskuutena, vaikka oon perusluonteeltani hieman sitäkin. Mietin vaan onko tämäkin introvertin ominaisuus vai oonko vaan outo :lol:
Ruoho ei ole vihreämpää naapurin aidan takana. Se on niin vihreää omalla pihallasi, kuin annat sen olla.

patientx
Viestit: 5
Liittynyt: 27.02.2014 21:38
Paikkakunta: Espoo
Viesti:

Re: Kyllästyttekö ikinä?

Viesti Kirjoittaja patientx » 28.02.2014 20:00

En varsinaisesti kyllästy oikein koskaan, ainakaan missään normaaliolosuhteissa. Keksin aina jotain puuhaa itsekseni pidemmän päälle enkä monesti edes kaipaa kovin mitään. Tietysti kyllästyn lopulta, jos minut suljetaan huoneeseen, missä ei ole mitään.

anuski
Viestit: 87
Liittynyt: 12.01.2014 02:46
Paikkakunta: Helsinki
Viesti:

Re: Kyllästyttekö ikinä?

Viesti Kirjoittaja anuski » 02.03.2014 13:25

Mulla varmaan kestäis suljetussa huoneessakin aika pitkään ennen kuin kyllästyminen iskisi päälle. Jos en muuta puuhaa keksisi niin puhuisin ainakin itsekseni, sitä teen välillä nytkin :lol:
Ruoho ei ole vihreämpää naapurin aidan takana. Se on niin vihreää omalla pihallasi, kuin annat sen olla.

Passepartout

Re: Kyllästyttekö ikinä?

Viesti Kirjoittaja Passepartout » 03.03.2014 13:59

Kyllästyn kyllä. Yleensä kuunnellessani muita ihmisiä. Tai jossain kirkossa tms., missä on vain pakko istua X minuuttia ja jostain syystä en pysty vajoamaan omaan maailmaani. Häät, hautajaiset ja sen sellaiset on yhtä helvettiä ja ylipäänsä kaikki pakolliset sukujuhlat.

Toisinaan kyllästyn jopa miehen juttuihin. Tyyliin olen ollut koko päivän yksin, mies tulee kotiin. Minä raportoin "mitä ajattelin tänään". Sitten se alkaa kertoa omasta päivästään ja minä ponnistelen että jaksaisin keskittyä kuuntelemaan...

Yksinäni en kyllästy juuri koskaan. Ainakaan jos on kirjoja ja netti.

anuski
Viestit: 87
Liittynyt: 12.01.2014 02:46
Paikkakunta: Helsinki
Viesti:

Re: Kyllästyttekö ikinä?

Viesti Kirjoittaja anuski » 03.03.2014 17:59

Mä aika harvoin kyllästyn seurassakaan jos mulla on mahollisuus uppoutua omiin ajatuksiini. Sit jos sitä mahollisuutta ei oo nii sit kyl saattaa kyllästyneisyys iskeä. En tullut aloitusviestissä ollenkaan miettineeksi seurassa kyllästymistä...
Ruoho ei ole vihreämpää naapurin aidan takana. Se on niin vihreää omalla pihallasi, kuin annat sen olla.

ronja
Viestit: 7
Liittynyt: 06.02.2014 01:08
Paikkakunta: Pirkanmaa
Viesti:

Re: Kyllästyttekö ikinä?

Viesti Kirjoittaja ronja » 07.03.2014 00:43

Jäin leskeksi 4v. sitten, sitä ennen en ollut koskaan ollut varsinaisesti yksin. Nyt kaipaan kumppania ja mulla onkin mies-ystävä, johon kyllästyn, vaikka rakastan, haluan syventyä omiin juttuihini ja olla rauhassa. Yksin ollessa en omaan seuraani tai tekemättömyyteen kyllästy, kaikenlaista haluan tehdä, lukea kirjoja, tutkia nettiä, tehdä käsitöitä ja jos kovin kaipaa virikkeitä, katsoo televisiota tai menee lenkille.. Sisarukset kyllä kantavat kovasti huolta, että tylsistyn, mutta okeasti tylsään seuraan kyllästyn tosi nopeasti, en jaksa esittää kiinnostunutta. 8-)

Vieras

Re: Kyllästyttekö ikinä?

Viesti Kirjoittaja Vieras » 09.03.2014 15:24

Huomaan kyllästyväni nopeasti kahvipöytäasetelmassa, jossa istutaan vastakkain eikä ole muuta tekemistä kuin pitää yllä keskustelua. Näissä tilanteissa menen helposti virransäästötilaan ja luulen että se näkyykin minusta selvästi :oops:

Passepartout

Re: Kyllästyttekö ikinä?

Viesti Kirjoittaja Passepartout » 10.03.2014 14:35

Vieras kirjoitti:Huomaan kyllästyväni nopeasti kahvipöytäasetelmassa, jossa istutaan vastakkain eikä ole muuta tekemistä kuin pitää yllä keskustelua. Näissä tilanteissa menen helposti virransäästötilaan ja luulen että se näkyykin minusta selvästi :oops:
Mä taas alan ylensyödä. Huomaan aina kun olen vanhempieni luona kylässä, ja pöydässä on pakko istua loputtomiin keskustelemassa, että syön varmaan tuplasti sen mitä kotona. Silloin kun vielä kävin sukujuhlissa meni koko aika sielläkin syödessä.

Ja jos kyseessä oli kosteat kekkerit, join seurani siedettäväksi. Aina.

Tilanteiden pitkästyttävyys on suoraan verrannollinen niiden ihmisten määrään, joihin pitäisi kiinnittää huomiota.

gnoia
Viestit: 3
Liittynyt: 09.04.2013 15:28
Viesti:

Re: Kyllästyttekö ikinä?

Viesti Kirjoittaja gnoia » 11.03.2014 20:49

Yleensä jossain vaiheessa kyllästyn mutta en varsinaisesti yksin olemiseen. Pikemminkin siihen, että siinä vaiheessa on yleensä mennyt monta tuntia putkessa kirjan lukemiseen/musiikin kuunteluun tai vastaavaan. Silloin tarvitsee jotain muuta aktiviteettia, jota voi tehdä yksin.
Nothing is true. Everything is permitted.

härkä
Viestit: 19
Liittynyt: 26.10.2013 11:42
Viesti:

Re: Kyllästyttekö ikinä?

Viesti Kirjoittaja härkä » 13.03.2014 02:27

Yleensä en helposti kyllästy yksin oloon, koska siitähän saa virtaa. Ennen nykyisiä opintojani, kun olin töissä muutaman vuoden, huomasin, että kuukauden mittainen kesäloma töistä alkaa tuntua jossain kohdin hieman synkältä, jos elämässä ei ole paljoa oikeita kavereita. Tosin silloin en tiennyt introverttiudesta mitään, enkä välttämättä osannut suhtautua asiaan oikealla tavalla.

Vastaa Viestiin

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailija