Ymmärtääkö psykoterapeutti introverttiä?

Pohdiskelua ja käytännön vinkkejä ihmisten ja sosiaalisten tilanteiden ymmärtämiseen.
kimezki

Re: Ymmärtääkö psykoterapeutti introverttiä?

Viesti Kirjoittaja kimezki » 19.07.2014 19:24

Itse olen nyt "terapiassa" kun en pystynyt asepalveluksessa olemaan ahdistuneisuuden vuoksi. Siellä tehdyn testin mukaan minulla on masennusta (Itsestäni ei ole mutta siellä saattoi kehittyä pieneksi)

En pystynyt yhtään rentoutumaan (sain pieniä paniikkikohtauksia esim. kun piti puhutella tuli tärinää, hikoilua, syke kasvoi ja olin kokoajan jännittynyt)
Tunkivat diapameja ja unilääkettä siksi ajaksi että pääsen kotiutumaan sieltä ja olin VL 3 päivää.
Vl aika oli minusta todella rentouttavaa kun enimmäkseen sai yksin olla.

Tämän ensimmäisen terapiakäynnin aikana vastailin kysyttyihin kysymyksiin ja sanoin suoraan että tälläisistä en koskaan ole pitänyt mutta nyt "pakotettiin" (itse piti hakeutua hoitoon tai lähete).
Jossain vaiheessa kyseli tarvianko lääkityksen mutta kieltäydyin kun vapaa-ajalla en tuollaisiin tilanteisiin joudu.
Selitin että kaikki sujuu normaalisti esim. työnteko, mutta tuolla se tiukat aikarajat,tuntemattomia ihmisiä satoja, käskyjen ja huudon kuuleminen ja myös ruokailuihin menot joukkuettain laukaisi ahdistuksen kun en omassa rauhassa saanut olla koskaan. Kerroin myös että tykkään välillä yksinäisyydestä ja olen aina tykännyt. On läheisiä kavereita muutama joiden kanssa voi puhua mistä haluaa. Ja jos haluan rauhoittua menen kalaan, polkemaan pyörällä tai vaikka kävelemään.

Keskustelujen loppuvaiheessa tämä hoitaja sanoi minulle "Puhelun aikana olin enemmän huolissani kun hoitoon hakeuduit, mutta nyt en ole niin huolissani. Uskon että olet aina ollut tuollainen luonteeltasi kun olet hyvin pärjännyt viime käynneistä (2006 vuonna sihtikeskustelu) tässä välissä olet opiskellut, tehnyt töitä jne. ja ongelmia ei ole ollut."

Saa nähdä miten seuraavat käynnit sujuvat ja millainen tuleva lääkärikäynti/diagnoosi on.
Sisarukset ja kaveritkin ovat sanoneet että ainahan sie oot tuollainen ollut niin kauan kuin muistan.

Passepartout

Re: Ymmärtääkö psykoterapeutti introverttiä?

Viesti Kirjoittaja Passepartout » 21.07.2014 13:31

Voin kuvitella että kokisin armeijan samoin kuin sinä.

seija
Viestit: 16
Liittynyt: 22.07.2014 09:25
Viesti:

Re: Ymmärtääkö psykoterapeutti introverttiä?

Viesti Kirjoittaja seija » 22.07.2014 09:38

Leiseluise kirjoitti:Minulla on hämmästyttävän sama alkutilanne kuin aloitajalla. Olen käynyt useamman kuukauden Kelan korvaamassa kuntoutusterapiassa masennuksen ja AS-piirteiden takia. Olen myös introvertti. Valitettavasti kokemukseni eivät ole kannustavia ja oikeastaan siksi löysin tänne.

Terapia tuntuu ajautuvan umpikujaan. Terapeutti tyrkyttää tiettyjä menetelmiä, jotka eivät ole olleet sellaisia, joista olisi minulle hyötyä. Kun hänen menetelmänsä eivät ole toimineet, hän alkaa epäillä, että vastahankaisuuteni on luottamuksen puutetta häneen, ilkeyttä, puolustusmekanismeja, kyvyttömyyttä tarkastella itseäni jne. Minun kannaltani hän näyttää haluavan, että tunnustan itsessäni ongelmia, joita hän haluaa minulla olevan. Juuri nyt tuntuu aika epätoivoiselta ja mietin terapian lopettamista, mutta katsotaan...

Elämäni on ulkoisesti aivan kunnossa. On työ ja perhe (=lapsia ja puoliso), ei kriisejä tai ongelmia kotona, töissä tai muualla. Olen hirveän väsynyt, kun en mielestäni saa palautua riittävästi eli en saa olla tarpeeksi yksinäni ja rauhassa. Tämän takia kärsin pahasta unettomuudesta. Olen hiljalleen onnistunut järjestämään vähän lisäaikaa itselleni, mutta olosuhteita en pysty tästä enää kovin paljon muuttamaan. Toinen ongelmani poikii introverttiydestäni ja AS-piirteistäni. Ihmissuhteiden ylläpitäminen on vaikeaa. Minulla ei ole kavereita, on vain tuttuja. Osaisin ottaa kantaa vasta, kun keskustelu on jo päättynyt. Jos jonkinlainen ihmissuhde alkaa, se hiipuu. Ajaudun ulkopuolelle. Ihmisistä. Elämästä. Kaikesta.

Olo on ristiriitainen: haluaisin olla enemmän yksin ja rauhassa, mutta mieltä kalvaa syvä yksinäisyys, koska en tunne kuuluvani mihinkään joukkoon. Haluaisin olla levätä enemmän yksin ja omassa rauhassa, mutta toivoisin, että olisi olemassa pari ihmistä, joihin ottaa yhteyttä, jos tarvitsisin apua tai kuuntelijaa. Sitä kautta saisin ehkä myös sellaista apua, että pystyisin olemaan itseksenikin enemmän aikaa kuin nyt. Terapeutin toivoisin auttavan minua siinä, että saisin nuo muutamat ihmissuhteet. Hän ei kuitenkaan ymmärrä alkuunkaan, mikä minua siinä rajoittaa tai estää.

India
Viestit: 12
Liittynyt: 15.10.2014 02:00
Viesti:

Re: Ymmärtääkö psykoterapeutti introverttiä?

Viesti Kirjoittaja India » 15.10.2014 02:18

Psykiatriassa rasittavinta on vaatimus käydä monta kertaa viikossa vastaanotolla. Kuinka on mahdollista, etteivät niinkin koulutetut ihmiset käsitä miten rasittavaa ja ahdistavaa tuollainen olisi? Tuntuu siltä, ettei paraskaan psykiatri pysty hyväksymään sitä, että potilas käy rupattelemassa vaikkapa kuukauden välein. Jos se hyväksytään, samalla kuitenkin kerrotaan sen olevan jotenkin epäsuotavaa, vaikka se potilaalle toimisikin.

Passepartout

Re: Ymmärtääkö psykoterapeutti introverttiä?

Viesti Kirjoittaja Passepartout » 15.10.2014 11:17

Mun käsittääkseni noita "monta kertaa viikossa" -tapaamisia vaatii vain psykodynaamisesti suuntautuneet psykoterapeutit. Kognitiivisessa normitahti on kerran viikossa eikä Kelakaan korvaa enempää. Ja mun terapeutille tosiaan sopi ihan hyvin tahti joka toinen viikko.

Psykiatri sitten taas on lääkäri, jonka luona harvemmin käydään vaan juttelemassa, yleensä aina joko uusitaan lääkkeitä, kirjoitellaan todistuksia tms. Ei mulle ainakaan ole koskaan edes tarjottu psykiatrikäyntejä kuin jotain 3 kk välein. Toki joku ihminen voi olla sekä psykoterapeutti että psykiatri, mutta silloinkin nuo keskustelukäynnit hoidetaan epäilemättä psykoterapeutin, ei psykiatrin ominaisuudessa.

INTPinson
Viestit: 57
Liittynyt: 12.07.2014 15:43
Viesti:

Re: Ymmärtääkö psykoterapeutti introverttiä?

Viesti Kirjoittaja INTPinson » 15.10.2014 21:13

Minäkin käyn kognitiivisessa ja kerran viikossa. Omat kokemukset olleet kyllä hyviä, ihan mukaavaahan siel on ollu käydä.

India
Viestit: 12
Liittynyt: 15.10.2014 02:00
Viesti:

Re: Ymmärtääkö psykoterapeutti introverttiä?

Viesti Kirjoittaja India » 10.07.2015 00:06

Yllätyksekseni olen löytänyt terapeutin, jolle sopii juuri se rytmi tapaamisissa, joka käy minulle. Hän ei ole lääkäri. Sekin osui sopivasti, että terapeutti on samaa sukupuolta kuin minä. - Vasta jälkikäteen luin jostakin, että tätä suositellaan. - Alkuun terapialla on ollut rauhoittava vaikutus olemiseen ja samalla kuitenkin varsin hyvin ajatuksia ja pohdintaa tuottava juttu.

Vieras

Re: Ymmärtääkö psykoterapeutti introverttiä?

Viesti Kirjoittaja Vieras » 13.07.2015 10:21

No, minua hieman ihmetyttää se, että introvertti ei keskittyisi keskustelun korrektiuteen.

Jos MBTI:stä puhutaan, niin TJ ja FP sekä FJ ja TP (kuten myös FJ & FJ, TP & TP jne ) kommunikoivat parhaiten keskenään, koska heillä yhtenväisimmät arvot. Parhaiten toimivat SFJ & NTP, SFP & NTJ, STP & NFJ ja NFP & STJ. Jos haluaa tarkemman kuvan, kannattaa lukea sosionics-teoriaa tyyppien välisistä suhteista. Itse ENTP:nä en voi keskustella sosiaalisesti suuntautuneen ISFP:n kanssa juuri ollenkaan ilman, että alkaa pidemmällä aikavälillä hiertää ja pahasti.

Lisäksi moni introvertiksi julistautuva on todellisuudessa vähemmän sosiaalinen ekstrovertti ja päin vastoin. Minä olen ekstroverttina erittäin sosiaalisesti vetäytynyt, mutta osaan välittää ihmisiin energiaa verbaalisesti.

Vieras

Re: Ymmärtääkö psykoterapeutti introverttiä?

Viesti Kirjoittaja Vieras » 13.07.2015 12:17

Toisin kuin yleensä luullaan, Fi on suhdefunktio. Se sosiaalisempi kuin Fe. Fe on emotionaalisuutta ja Fi tunnetta.

Itse olen välillä lirissä ENTP:nä INFP:n kanssa, kun en osaa luovia heidän mielestään "sosiaalisesti oikealla tavalla". Vaikka INFP on hiljainen, on hän sosiaalisesti läsnä. Sosioniikka luokittelee INFP:n/INFj:n/EII:n humanistiksi ja empaatikoksi ja se todellakin pitää paikkaansa.

outromortti
Viestit: 11
Liittynyt: 25.05.2015 22:06
Viesti:

Re: Ymmärtääkö psykoterapeutti introverttiä?

Viesti Kirjoittaja outromortti » 23.08.2016 15:12

Luin äskettäin Liisa Keltikangas-Järvisen kirjoittaman, temperamenttia käsittelevän kirjan. L K-J mainitsee, että suuri osa psykologian alan tutkimuksesta tehdään Yhdysvalloissa ja on täten amerikkalaisen kulttuurin värittämää. Ts. suurta osaa tutkimusten tuloksia ei pitäisi kritiikittä soveltaa esim. suomalaisessa (amerikkalaista introvertimmassa) kulttuurissa.

Mielenkiintoinen oli myös maininta kahdesta pitkäaikaistutkimuksesta, joissa seurattiin ihmisen kehitystä lapsuudesta aikuisuuteen Kiinassa ja Yhdysvalloissa. Merkille pantavaa oli, että ns. "elämässä menestymistä" ennakoivat luonteenpiirteet olivat täysin päinvastaisia; Kiinassa menestyi persoona joka oli lapsena hiljainen ja mukautuva, kun taas äänekäs ja ulospäinsuuntautunut oli "syrjäytymisvaarassa". Yhdysvalloissa tulos oli toisin päin. Ympäristön ja kulttuurin odotukset määräsivät enemmän kuin persoonallisuus.
"Tarvitsen yksinäisyyttä, kun työskentelen. En sellaista kuin yksinasuvalla on – se ei riitä alkuunkaan – vaan sellaista kuin vainajalla" -Franz Kafka

Vastaa Viestiin

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 2 vierailijaa