Itsekritiikki/"negatiivisuus"/perfektionismi?

Pohdiskelua ja käytännön vinkkejä ihmisten ja sosiaalisten tilanteiden ymmärtämiseen.
milja90
Viestit: 15
Liittynyt: 02.06.2015 10:56
Viesti:

Itsekritiikki/"negatiivisuus"/perfektionismi?

Viesti Kirjoittaja milja90 » 18.12.2015 19:50

Oletteko itsekriittisiä itseänne tai tekemisiänne kohtaan?

Minä olen näennäisesti koittanut hellittää liiallista perfektionismia ja tehdä tahalteen virheitä, mutta aina jossain kummittelee ajatus, että sen olisi voinut tehdä paremmin ja joitain asioita märehdin vuosienkin päästä, vaikka olisikin vain tosi pieni juttu.

Kiinnitän muutenkin enemmän huomiota asioihin, joita voisi korjata/kehittää. Tämä tekee musta aika kriittisen ja ehkäpä myös negatiivisen ihmisen.

Olen aika kriittinen ja vaativa itseäni kohtaan :( Yritän tietoisesti tästä eroon, mutta matka tuntuu olevan tosi kivulias ja toisaalta miksi siitä pitäisi kokonaan päästäkään eroon?

En sinänsä harrasta vertailua toisiin ihmisiin vaan olen vaativa vain itselleni. Ehkä mulla on myös vaativa persoonallisuus :(

Avatar
Skitsoidi
Viestit: 75
Liittynyt: 28.09.2015 22:41
Paikkakunta: Päijät-Häme
Viesti:

Re: Itsekritiikki/"negatiivisuus"/perfektionismi?

Viesti Kirjoittaja Skitsoidi » 18.12.2015 22:42

Hyväksyn itseni sellaisena kuin olen, rakastan itseäni ehdottomaasti ja annan myös itselleni anteeksi - näin vakuutan päivittäin .
INFJ/ISFP sekä Puu-Lohikäärme

Minor
Viestit: 5
Liittynyt: 01.12.2015 14:45
Paikkakunta: Oulu
Viesti:

Re: Itsekritiikki/"negatiivisuus"/perfektionismi?

Viesti Kirjoittaja Minor » 19.12.2015 16:10

Melko itsekriittinen juu. Ennen tosin paljon pahemmin, sillä omista harrastuksista, kuten musiikista ei tahtonut tulla mitään. Jotenkin tuntui että homman tekee väärin tai muuten vaan ei ole riittävän hyvä.

Itsekriittisyydestä tosin on myös ollut valtavasti hyötyä. Olen aina ollut melko vahvasti krooninen alisuoriutuja, mutta tästä huolimatta olen onnistunut kehittämään itseäni valtavasti juurikin itsekriittisyyden vuoksi.

Ja negatiivisuus on tuttua täälläkin. Vaikka perfektionismi nykyisin haittaa vähemmän, siltikin monen asian suhteen tuntuu aina se aika vakio eli "ohan tämä ihan hyvä, mutta vois olla paremminkin".

MTT:n persoonallisuushäiriötestissä tosin sainkin korkeat pisteet vaativasta persoonallisuushäiriöstä, että ehkäpä siksi näin.

Anamaria
Viestit: 40
Liittynyt: 27.12.2014 13:03
Viesti:

Re: Itsekritiikki/"negatiivisuus"/perfektionismi?

Viesti Kirjoittaja Anamaria » 19.12.2015 17:46

Olen hirveän itsekriittinen ja pyytelen esim. paljon anteeksi kaikkea, melkein häiriöksi asti kuulemma... ihan viime aikoina olen oppinut tästä vähän eroon. On huono yhdistelmä kun on itsekriittinen ja samalla kauhean saamaton. Sille tielle jäi esim. gradu.

Muistot noloista tilanteista elämän historiassa ovat vaivanneet aivan hirveästi pitkään. Vielä 15 vuoden kuluttua jostain nolosta tapahtumasta saattaa muisto alkaa vaivata ihan mahdottomasti. Varsinki ku mulla on niin kauheita juttuja ollu ettei kellään... vasta Jumalaan turvautumalla olen päässyt yli näistä jutuista ja tajunnut, että Jumala voi kääntää voitoksi minun kauheimmat kämminikin. (Tää on taas tätä että kun tarpeeks kauheeks menee jutut ni ei ole enää muuta mahdollisuutta kuin turvautuminen Jumalaan.)

masa
Viestit: 10
Liittynyt: 02.04.2015 17:17
Paikkakunta: Kokkola
Viesti:

Re: Itsekritiikki/"negatiivisuus"/perfektionismi?

Viesti Kirjoittaja masa » 19.12.2015 21:19

Olen itsekriittinen, eikä siittä ainakaan ole paljoa haittaa, kun valmentaa itseään urheilussa.
Turha sitä on yrittää perusluonnetta muuttaa, vaikka monella onkin mun kohdalla vaikeuksia lähestyä ulospäin hyvin salaperäistä 195 cm pitkää poikaa.

Tietyllä tapaa olisi mielenkiintoista tietää se minkälainen olisin, jos olisi vakituinen työpaikka ja elämä rullaisi sitä kautta raiteillaan.
Mm. Lähipiiri luulee että olen absolutisti. Noh, vähän tuloja, enkä näe juurikaan juhlimisen aiheita ympäristössä enkä myöskään omassa tilanteessa. Sama on oman asunnon ja auton hankkimisessa.

Avatar
Afuze
Viestit: 23
Liittynyt: 31.08.2015 05:17
Viesti:

Re: Itsekritiikki/"negatiivisuus"/perfektionismi?

Viesti Kirjoittaja Afuze » 21.12.2015 01:37

Olen itsekriittinen pessimistiperfektionisti. Miksipä ei?
Normaalit ovat naamatonta massaa. Vialliset ovat täydellisiä.

Vieras

Re: Itsekritiikki/"negatiivisuus"/perfektionismi?

Viesti Kirjoittaja Vieras » 23.12.2015 17:25

Afuze kirjoitti:Olen itsekriittinen pessimistiperfektionisti. Miksipä ei?
Kuvaa kyllä minuakin aika hyvin.

j_v_
Viestit: 27
Liittynyt: 05.04.2015 23:23
Viesti:

Re: Itsekritiikki/"negatiivisuus"/perfektionismi?

Viesti Kirjoittaja j_v_ » 29.12.2015 21:06

milja90 kirjoitti:Oletteko itsekriittisiä itseänne tai tekemisiänne kohtaan?

Minä olen näennäisesti koittanut hellittää liiallista perfektionismia ja tehdä tahalteen virheitä, mutta aina jossain kummittelee ajatus, että sen olisi voinut tehdä paremmin ja joitain asioita märehdin vuosienkin päästä, vaikka olisikin vain tosi pieni juttu.

Kiinnitän muutenkin enemmän huomiota asioihin, joita voisi korjata/kehittää. Tämä tekee musta aika kriittisen ja ehkäpä myös negatiivisen ihmisen.

Olen aika kriittinen ja vaativa itseäni kohtaan :( Yritän tietoisesti tästä eroon, mutta matka tuntuu olevan tosi kivulias ja toisaalta miksi siitä pitäisi kokonaan päästäkään eroon?

En sinänsä harrasta vertailua toisiin ihmisiin vaan olen vaativa vain itselleni. Ehkä mulla on myös vaativa persoonallisuus :(
Lainasin koko tekstin, olen laiska kirjoittamaan ja kuvaus oli niin osuva. Varsinkin työminä on aika kriittinen itselleen silloin tällöin ja niitä asioita jää usein mieleen pyörimään.

Mello
Viestit: 22
Liittynyt: 05.11.2015 11:57
Viesti:

Re: Itsekritiikki/"negatiivisuus"/perfektionismi?

Viesti Kirjoittaja Mello » 30.12.2015 00:23

Nuorena tuli oltua kriittisempi, mutta iän myötä se on helpottanut. Toki silloin on itsekritiikin paikka, mikäli tuntuu, että on tullut jotain tyhmiä ratkaisuja tehtyä. Kuitenkaan ei kannata jäädä murehtimaan pitkäksi aikaa, koska niille ei sinällään enään mitään voi, paitsi korjaa sen, mikä asiasssa/tilanteessa korjattavissa on.

Vaadin kyllä töissä itseltäni sata lasissa menemistä, mutta ei minua tulokset juurikaan kiinnosta-tulee mitä tulee. Kuitenkin järjen pidän ehdottomasti tässäkin mukana, koska ei terveyttä kannata uhrata. Loppuunpalaminen ei ole kuitenkaan ole ihan mikään pieni asia. Mikään perfektionisti en yleisesti ottaen missään nimessä ole. Kaikki asiat elämässä ovat kuitenkin nopeasti ohi meneviä, joten ei liian kovasti kannata hukuttaa itseään maailmaan.

Minut on joskus leimattu negatiiviseksi ihmiseksi, koska ajattelen yhtä lailla asioiden huonot kuin hyvät puolet. Kohtuullinen negatiivisuus on mielestäni tervettä, koska silloin voi välttää tyhmiä ratkaisuja. Pelkkien positiivisuuksien etsiminen sokeuttaa usein ihmisen, jolloin asioiden varjopuolet jää huomaamatta- ja näin ollen saattaa päätyä tekemään tyhmiä ratkaisuja, jotka vaikuttavat pahimmillaan koko loppuelämään.

Mutikainen

Re: Itsekritiikki/"negatiivisuus"/perfektionismi?

Viesti Kirjoittaja Mutikainen » 02.01.2016 23:39

Jos annan aiheelle todellista kiinnostusta ja merkitystä, olen sen parissa usein perfektionisti. Muissa menee miten menee. Toisaalta muuttuvien asioiden tärkeyshän vaihtelee, joten jaa-ah. Töissä uudet tehtävät ovat aluksi perfektionismin aluetta, mutta ei enää ainakaan tunnu siltä kun menee rutiiniksi. Minulla on paljon itsekritiikkiä, ehkä joskus liikaakin. Saatan olla negatiivinenkin; pidän itse enemmän sanasta "realistinen", vaikka negatiivinen voi joskus osua enemmän oikeaan. En kuitenkaan ole mikään mutru, vaan melko rempseä tyyppi kun sille päälle satun.

Vastaa Viestiin

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Bing [Bot] ja 2 vierailijaa