Kuulo?

Pohdiskelua ja käytännön vinkkejä ihmisten ja sosiaalisten tilanteiden ymmärtämiseen.
milja90
Viestit: 15
Liittynyt: 02.06.2015 10:56
Viesti:

Kuulo?

Viesti Kirjoittaja milja90 » 18.12.2015 19:26

Onko ketään muuta kehuttu kuulostanne?

Mulla on kuuntelemisen taidon lisäksi erittäin hyvä kuulo. Kuulen tosi hyvin ihmisten juttelut vaikka istuisivat jossain kaukana, en osaa nyt sanoa miten kaukana, mutta vaikka jossain kahvilassa vaikka ympärillä olisi hälinää niin jos tarkennan kuuloni johonkin niin kuulen selkeästi. Kuulen myös helposti jos minusta juorutaan, vaikka useimmiten juoroavat kyllä jostain muusta, onneksi :D

Tämä on aika häiritseväkin juttu ja joskus tein kokeiluja että pidän korvatulppia että vois keskittyä siihen mitä on tekemässä. Välillä tuntuu, että kuulen ihmisten ajatuksetkin :D

Osaatteko te sulkea ympäristön pois? Mulle se tuottaa vaikeuksia jos ei ole mitään vippaskonsteja kuten musiikinkuuntelu tai korvatulpat tai vaikka purkan jauhaminen. Tää liittyy kyllä siihen ns. erityisherkkyyteenkin.

Minor
Viestit: 5
Liittynyt: 01.12.2015 14:45
Paikkakunta: Oulu
Viesti:

Re: Kuulo?

Viesti Kirjoittaja Minor » 19.12.2015 16:28

Itse en kyllä ympäristöä osaa kovinkaan hyvin sulkea pois. Korvatulppiakin on pakko käyttää nukkuessa, sillä muuten herään pieninkiin ääniin monta kertaa yössä. Koulujuttujen tekemisessä sama homma. Jos ei ole jotain musiikkia yms. taustalla niin keskittyminen herpaantuu helposti.

Häiritsevien tekijöiden poissulkeminen on kuitenkin yksi kognitiivisten taitojen perusjuttuja, joten siksi kiinnostaisikin tietää, miksi se ei toimi jollain ihmisillä normaalisti. Erityisherkkyys tähän tietenkin vaikuttaa, mutta kiinnostaisi tietää miten tarkalleen. Minäkään en muista aina olleeni tällainen, mutta olenko sitten poikkeus vai voiko sama vika syntyä monella erillä tapaa?

Mutta jännästi sitten kun joskus on oikein keskittynyt johonkin hommaan esim. luokkatilanteessa niin sitä kykenee joskus sulkemaan ympäristön pois siten, että kaiken ympärillä tapahtuvan tajuaa, mutta siihen ei reagoi. Ehkä sitten vasta kun joku kutsuu nimeltä tms., mutta tämä on valitettavan harvinaista.

Avatar
Skitsoidi
Viestit: 75
Liittynyt: 28.09.2015 22:41
Paikkakunta: Päijät-Häme
Viesti:

Re: Kuulo?

Viesti Kirjoittaja Skitsoidi » 24.12.2015 21:47

Mulla on herkkä sekä valikoiva kuulo, ei kuitenkaan yliherkkä.
INFJ/ISFP sekä Puu-Lohikäärme

Karikkorapu
Viestit: 35
Liittynyt: 09.02.2016 11:37
Viesti:

Re: Kuulo?

Viesti Kirjoittaja Karikkorapu » 09.03.2016 09:55

Puhtaan mutu-tuntumani perusteella yllättävän monet introvertit ovat kuuloihmisiä. Vai kuvittelenko?

Jokiska
Viestit: 16
Liittynyt: 05.03.2016 19:26
Paikkakunta: Uusimaa
Viesti:

Re: Kuulo?

Viesti Kirjoittaja Jokiska » 13.03.2016 19:13

Minulla on herkkä kuulo ja meteli tai muu hälinä tuntuu lähes fyysisenä kipuna. Helpotuksena tähän olen oppinut sulkemaan korvani ympäristöltä tarvittaessa. Esim. töissä avokonttorissa taito lakata kuulemasta on ehdoton edellytys selviytyä suht järjissään päivästä. Työkaverit ovat jo oppineet tulemaan työpisteelle ja kopauttamaan olkapäähän jos heillä on asiaa. Tai laittavat viestin sisäisellä järjestelmällä näytölle.

Muuten sanoisin olevani enemmänkin visuaalinen, muistan hyvin näkemäni (esim. kasvomuisti on ihan liiankin hyvä) ja aikanaan työpaikkaa varten tehdyssä palikkatestissä todettiin, että avaruudellinen näkökykyni on erittäin hyvä.

Avatar
Pelle Grino
Viestit: 20
Liittynyt: 12.02.2016 13:41
Paikkakunta: Turku
Viesti:

Re: Kuulo?

Viesti Kirjoittaja Pelle Grino » 14.03.2016 09:18

Tuntuisi jotenkin itsestään selvältä, että introvertille kuulo on aisteista kaikkein ongelmallisin, sillä juuri korvan kautta tulevia ulkoisia ärsykkeitä on vaikeinta hallita eli sulkea oman pienen mikrokosmoksen ulkopuolelle; jokainen ulkopuolinen ääni tunkee sinun reviirillesi röyhkeämmin kuin mikään vaikkapa visuaalinen ärsyke voisi koskaan tehdä. Mahdollisesti tästä syystä monet introt kokevat olevansa kuuloaistinsa osalta erityisen herkkiä. Vaikka kyseessä olisikin puhtaasti subjektiivinen kokemus, ei se sitä sen vähemmän todelliseksi tee. Olen varma, että oma kuuloni ei ole objektiivisesti ajatellen keskimääräistä "herkempi", mutta lähes kaikenlaiset ulkomaailman äänet häiritsevät silti aivan helvetisti.

Korvatulpista on kyllä apua, ja itse olenkin käyttänyt niitä jo vuosikausien ajan lähes 24/7. Ns. korvakitti on mainio keksintö. Se on silikonipohjainen "mälli", joka noin peukalonpään kokoisena klönttinä työnnetään korvakäytävän päälle. Kitti yksinään ei ole kummoinenkaan suoja melua vastaan, mutta sen tehoa lisää merkittävästi, jos sen kanssa käyttää samanaikaisesti myös vaahtomuovisia korvatulppia. Homma toimii niin, että kartionmuotoinen vaahtomuovitulppa työnnetään ensin mahdollisimman syvälle korvakäytävään ja painetaan sitten kittiklöntti sen päälle. Tämä yhdistelmä suodattaa varsin tehokkaasti ulkomaailman äänet etäiseksi huminaksi. Kuukauden tarpeiksi riittävän korvakittisetin hinnat vaihtelevat viidestä kymmeneen euroon, parinkymmenen kappaleen pussi korvatulppia on samaa hintaluokkaa. Molempia saa apteekeista. Suosittelen kaikille.
"Tous les hommes me sont à tel point odieux
Que je serais fâché d'être sage à leurs yeux."

- Molière: Le Misanthrope (Alceste, I näytös, I kohtaus, 111-112)

Avatar
Pelle Grino
Viestit: 20
Liittynyt: 12.02.2016 13:41
Paikkakunta: Turku
Viesti:

Re: Kuulo?

Viesti Kirjoittaja Pelle Grino » 14.03.2016 16:43

^Edelliseen löyhästi liittyen:

Kuva

Edgar Allan Poen mahdollisesti parhaassa novellissa Usherin talon häviö (The Fall of the House of Usher, 1839) on kuvattu "goottilaisin" sävyin ns. erityisherkkää persoonallisuutta. Talon isäntä, Roderick Usher, kärsii mm. piinallisen tarkasta kuuloaistista. Roderick on joka suhteessa degeneroitunut yksilö, mutta kaikessa rappiossaankin hän on silti jotenkin ihqun aristokraattinen. Poeta tällaiset rajatilatyypit kiehtoivat. Niin ne kiehtoivat tietysti kaikkia muitakin 1800-luvun alkupuolen romantikkoja, noita nykyisten goottiemme mentaalisia esi-isiä.

Jokaisen itseään erityisherkkänä pitävän olisi syytä mielestäni huolellisesti reflektoida omaa tilaansa. Tarkoitan, että kannattaisi miettiä, kuinka paljon kaikessa tässä herkistelyssä on lopultakin pelkkää romanttista hifistelyä ja erikoisuudentavoittelua. Onhan se aika päheetä tuntea olevansa kaukana "neurotypaalisten" junttien massasta... Erityisen herkät aistit on kuitenkin peräti 15-20 prosentilla koko väestöstä, joten mistään aivan pienestä vähemmistöstä ei ole kysymys. Toki läheskään kaikki erityisherkät eivät tee mitään suurta numeroa omasta mimoosamaisesta herkkyydestään.

Tässäkin on hyvä ja asian ytimeen osuva juttu aiheesta.

Pyydän anteeksi, jos vaikutan hieman kyyniseltä... Ääh, enkä pyydä! :mrgreen:
"Tous les hommes me sont à tel point odieux
Que je serais fâché d'être sage à leurs yeux."

- Molière: Le Misanthrope (Alceste, I näytös, I kohtaus, 111-112)

Avatar
Helmi
Viestit: 21
Liittynyt: 03.03.2016 21:29
Paikkakunta: Uusimaa
Viesti:

Re: Kuulo?

Viesti Kirjoittaja Helmi » 15.03.2016 17:03

Tästä tulikin mieleeni, että pitää muistaa käydä ostamassa korvatulpat. Niin monen introvertin olen niitä viime aikoina nähnyt ylistävän. Itse en ole moisia käyttänyt vuosiin, sillä melko hiljaista ja rauhallista ainakin kotona muutenkin on ollut. Nyt stressaavamman elämätilanteen myötä olen alkanut taas kaivata ajoittain sellaista syvää hiljaisuutta.

Tuota erityisherkkyyttä en muuten ymmärrä sitten yhtään. Tai ymmärrän kyllä hyvinkin kaikkia siihen liittyviä piirteitä, mutten sitä, miksi ne pitää niputtaa kaikki yhden termin alle ja tehdä siitä itselleen uusi identiteetti. Noita kyselyitä silmäilleenä väittäisin, että lähes jokainen vähänkin jaksamistaan pohtiva, herkähkö, vähän introvertimpi henkilö saa tuosta itselleen halutessaan "diagnoosin". Ärsyttää median tapa puhua näistä ominaisuuksista kuin jonain supervoimana. Tällainen suhtautuminen varmasti lisää myös niiden "virhediagnoosien" riskiä. Kukapa ei haluaisi olla poikkeuksellinen ihminen? Tai luvan kanssa levätä silloin kun maailma tuntuu vievän voimat? Kaippa tämä suosio tosin kertoo myös siitä, että nykyään monet elävät aivan liian hektistä elämää, eivätkä muista hoivata itseään. Ihmettelen kyllä sitä, että monelle oma herkkyys tuntuu olevan ihan uusi oivallus. Ehkäpä jo kouluissa pitäisi opettaa vaikka terveystiedon tunneilla itsetuntemuksen alkeita, terveyttähän se henkinenkin hyvinvointi on. Väsyminen ei vaadi mitään erityisherkkyyttä, ihminen nyt vaan sattumoisin ei ole mikään kone.

Avatar
Andras
Viestit: 94
Liittynyt: 01.05.2016 14:11
Paikkakunta: Turku
Viesti:

Re: Kuulo?

Viesti Kirjoittaja Andras » 08.10.2017 05:27

On se ennen on ollut hyvä, mutta ei kyllä enää, luultavasti vielä itseaiheutetusti. En pysty enää kuulemaan esimerkiksi hyttysen ininää.

"Osaatteko te sulkea ympäristön pois? "

En pysty, paitsi niin, että pystyn sulkemaan puheen sisällön, niin että en saa siitä selvää.

Petra
Viestit: 96
Liittynyt: 18.08.2016 07:46
Viesti:

Re: Kuulo?

Viesti Kirjoittaja Petra » 08.10.2017 17:40

Selektiivinen kuulo minulla. Ja hankaluuksiakin tulee kun huomaa autosta sen 'kummallisen' äänen ja lähtee miehiseen autokorjaamomaailmaan sitä valittamaan. Huoks.

Nytkin kuuntelen että pakoputkessa on takuuvarmasti vikaa pörinästä päätellen... korjaamolla löytyi tippunut kannatinklemmari ... tai sehän ei siis voinut löytyä mutta muka syy.... vaan poistuiko pörinä? Noup... olisipa otsaa lähteä uudestaan soittelemaan korjaamolle... pakkohan se on.

Vastaa Viestiin

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailija