Introvertit.net Keskustelufoorumi

Löytyykö täältä muita jotka joskus tuntevat, että heillä on varsin erikoisia kykyjä - jopa "yliluonnollisia" sellaisia? Nämä eivät siis tarvitse välttämättä olla mitään eriskummallisia, vaan jotain minkä on mahdollisesti itse pistänyt vain merkille esim. suuren itsensä tarkkailun tai muun seurauksena. Voi olla myös jotain sellaista missä on vaan poikkeuksellisen hyvä, joidenkin mielestä ehkä jopa vähän "yliluonnollisen" hyvä.

Mulla tuli itelläni heti muutama juttu mieleen. Yksi näistä on se, että mulla varsin tarkka biologinen kello ja olen joskus voinut todeta herääväni jopa kaksikin viikkoa putkeen tismalleen samaan kellon aikaan, kuten vaikkapa 7:18. Siis kahden viikon ajan herätessäni kello on aina katsoessani ollut tismalleen vaikka sen 7:18. Olen siis avannut silmäni joka aamu täsmälleen samalla minuutilla, ilman mitään ihmeellistä syytä tähän heräämiseen - ei voimakkaita ääniä, melua, valoa jne. Aina vain olen rauhallisesti herännyt samalla minuutilla. Voimakkaasta biologisesta kellostahan tässä vain lähinnä on kyse, ei muusta. Muille tuttua?

Toinen juttu liittyy sitten tarkkaavaisuuteen. Monesti esimerkiksi lenkillä musiikkia kuulokkeilla kuunnellessa musta on tuntunut, että aivan kuin maailma kulkisi normaalia hitaammin. Siis katsoessani omaa kävelyäni, liikenteen etenemistä tai vaikkapa seuratessani itse musiikin rytmiä tuntuu aivan kuin se tapahtuisi jollakin puolinopeudella - hidastettuna. Samalla oloni ollut poikkeuksellisen rentoutunut, vapautunut sekä olen kokenut jopa mietoa euforiaa. Erittäin miellyttävä tunne kaikinpuolin, mutta mielenkiintoista että kokee joskus tällaista selittämätöntä mielihyvää aivoissaan ilman sen kummempaa syytä. Selittäisin tätä tapahtunutta poikkeuksellisen suurena valppautena ja ikään kuin tarkkaavaisuuskyvyn hetkellisenä voimistumisena. Esimerkiksihän kärpästen tarkkaavaisuuskyky on jopa 6x ihmistä parempi, näin ollen ne näkevät ihmisten liikkeet, kuten liiskaamisen, hidastettuna. Siksi niitä on usein niin hankala saada kiinni vaikka tuntisi olevansa kuinka nopea tahansa. Mielestäni tämä on oiva esimerkki näistä mulle ajoittain tapahtuvista tuntemuksista.

Kolmas juttu on sitten joissakin asioissa ihan äärimmilleen viety muisti. Mutta tämä on siis hyvin valikoivaa. En saata esimerkiksi muistaa viedä roskapussia ulos koko päivänä, vaikka tarkoitus oli tehdä näin jo aamulla. Vastaavasti taas mulle ei tuota mitään vaikeuksia muistaa ulkoa kymmeniä, ellei jopa satoja eri maiden lippuja tai jopa yli 30 merkkisiä koodimaisia salasanajonoja. Moni on tästäkin mulle huomauttanut ja pitäneet jopa jonain meediona, kun mulla on joissakin asioissa aivan uskomaton muisti. Vastaavasti esimerkiksi ihmisten nimiä, kuulojuttuja ja muita muistan ehkä jopa keskimääräistä huonommin.

Onko teillä jotain tällaisia merkitykselliä tuntemuksia, vaikka ihan vain hetkellisesti? Oletko poikkeuksellisen hyvä jossain? Tietysti jos löytyy vielä "ufompia" juttuja kun nämä minun, olisi kiva kuulla.

^
kuulostaa siistiltä mullakin on euforinen olo ulkoillessa, muttei noita muita kärpäsjuttuja.

Arvaan jotain summittaisia asioita ihan käsittämättömällä tarkkuudella ja näen välillä jopa enneunia. En kuitenkaan usko osaavani ennustaa, koska kun päätän arvata jotain, arvaus menee luultavasti väärin. Usein alan vaan leikkiä ajan kuluksi jollain ajatuksella tai unelmoida ajattelematta ollenkaan, että se voisi olla totta, sitten hätkähdän viikon tai kuukauden päästä itse tilanteesta, että mitä hittoa, mähän oon kelaillut tätä Tiedän myös etukäteen mitä läheisilleni tapahtuu ja heitän usein jotain läppää niiden oletetusta tulevaisuudesta ja sit se toteutuukin. Mut sattuman tiet on tuntemattomat, voi olla, ettei tässä ole mitään spookya taustalla. Ne toteutuvat ajatukset on vaan tosi usein sellaisia, ettei ne ole mitään horoskooppimaisen yleispäteviä, vaan päinvastoin aika yksityiskohtaisia ja absurdeja, mikä pistää kyllä kohottamaan kulmia aina kun ne toteutuu.

Mulla on myös joku telepaattinen yhteys äitiini, meillä on ns. "kaksosvoimia", eli aistin sen tuntemuksia vaikkei oltaisi samassa tilassa, ja usein ajatellaan jotain asiaa samaan aikaan ja varastetaan sanat toistemme suusta. On omituista, että joku joka on niin erilainen muuten, on siinä mielessä ihan samalla aaltopituudella kuin minä. Siskon kanssa mulla on taas sellainen juttu, että vaikka ollaan eri kaupungeissa eikä nähdä toisiamme saati hirveästi soitella, aina kun käyn sen luona, sillä on samoja ruokia jääkaapissa, samoja kauneudenhoitotuotteita ja muita roinia, joista ei olla sanottu sanaakaan toisillemme, mutta jotka on samoja. Ja nekään ei ole mitään yleisjuttuja vaan aika marginaalista revittyä kamaa. Mut joo, nääkin voi olla just sitä, että kun mulla on taikauskoinen mieli, niin tavallaan alitajuisesti hakee kokoajan varmistusta omalle maailmankuvalleen, ja tulkitsee asioita jotenkin yliluonnollisempana kuin ne onkaan. Mut aika siistii silti

aura kirjoitti:mullakin on euforinen olo ulkoillessa, muttei noita muita kärpäsjuttuja.

Joo, olen kärpänen. x) Mulla tavallaan siis tuo hetkellinen euforia ei liity välttämättä mitenkään ulkoiluun, urheiluun tai fyysiseen rasitukseen. Mulla siis saattaa ihan yhtäkkiä vain aivot täyttyä endorfiineista ja dopamiinista tekemättä mitään, vain makoillen. Siis tälle tunteelle ei ole mitään ulkoista tai sisäistäkään syytä. Yhtäkkiä tulee vain tosi high -olo, aivot kuin tulessa, sydämen syke hyvin alhainen ja lyönnit rauhallisia ja muutenkin tosi rento ja onnellinen olo. Heh, aivoilla omat huumeet? Tai sitten vain olen pahasti maanis-depressiivinen.

En usko tuon tarkkaavaisuus -homman olevan mitenkään kuvittelua, sillä tuo toimii myös toisinpäin. Eli jos olen jostain syystä hermostunut, levoton tai ahdistunut, maailma tuntuu minun silmissä kulkevan kuin tuplanopeudella. Lähinnä siis tuo kai johtuu rentoutumisen ja valveituneisuuden tilasta, johon dopamiinilla on merkittävä osuus. Mietin tätäkin hommaa vähän introverttiuden kautta: introilla kun dopamiinijärjestelmä on jo ilman stimulaatiota huomattavasti aktiivisempi. Voisivatko korkeat dopamiinipitoisuudet aivoissa luoda tämän erityisen tarkkaavaisuuden ja rentoutumisen tilan? Siinä mielessähän tuo koko dopamiinin vaikutus tarkkaavaisuuteen on sinänsä täysin paradoksinen, sillä vaikka dopamiinilla onkin stimuloiva vaikutus kuten monilla päihteillä, se itseasiassa parantaa keskittymiskykyä ja tarkkaavaisuutta tehostamalla valppautta. Ja kun ihminen on paremmin tietoinen ympäristönsä tapahtumista, se myös aiheuttaa vähemmän ahdistusta. Tämän takia juuri tärkeä mm. ADHD:n hoidossa.

Voi tietysti myös olla, että introverttina tutkin kaikkia tunteita niin yksityiskohtaisesti että huomaan helposti tällaiset erot. Oon vaan monesti miettinyt että kokeekohan joku muukin maailman näin. Mä nimittäin muistan näitä pikakelaus/slowmotion -tuntemuksia itsessäni jo esikouluajalta! Joskus kerran tokasin eräälle tässä high-tilassa kaikessa rentoutuneisuudessa ja tarkkaavaisuudessani että "onpa jotenkin ihanan rauhallinen fiilis". Joo, kyllä siinä toinen vähän silmiä päässä pyörittele, että mitä mä oikein olen vetänyt.

aura kirjoitti:Arvaan jotain summittaisia asioita ihan käsittämättömällä tarkkuudella ja näen välillä jopa enneunia.

Joo, joskus minäkin (satun) arvaamaan asioita poikkeuksellisen hyvin - mutta kuitenkin hyvin harvoin. Sen sijaan reagoin unilla voimakkaasti ja unenlaatuni onkin suoraan yhteydessä sen hetkiseen stressitilaani. Jos minulla on huolia, näen painajaisia. Joskus ne koskettavat suoraan itse huolia ja ovat hyvin elävän tuntuisia. Joskus saa aamulla herätessä jopa kelata, että tapahtuiko se oikeasti vai oliko se vaan unta. Jos sen sijaan on menossa hyvä kausi, nukun hyvin levollisesti ja sikeästi. En heräile yöllä ja olen paljon virkeämpi herätessäni.

aura kirjoitti:Mulla on myös joku telepaattinen yhteys äitiini, meillä on ns. "kaksosvoimia", eli aistin sen tuntemuksia vaikkei oltaisi samassa tilassa, ja usein ajatellaan jotain asiaa samaan aikaan ja varastetaan sanat toistemme suusta.

Mullakin on ehkä pienissä määrin tätä, mutta tiedän myös ihmisiä joilla se on paljon voimakkaampana. Esimerkiksi silloin kun ukkini (äitin isä) kuoli, isäni soitti mystisesti äidilleni juuri seuraavana päivänä. Vanhemmat siis eronneet, eivätkä mitkään äärimmäisen hyvät välit heillä. Tätä ennen he eivät olleet puhuneet edes puhelimessa vuosiin, mutta isäni kertoi että hänelle oli yhtäkkiä tullut sellainen tunne, että "nyt pitää soittaa äidilleni". Hän ei osannut selittää tätä paremmin, "tuli vain sellainen tunne".

Jonkin sortin telepatiaa?

Mulla on myös yksi sukulainen, joka puhuu edesmenneiden kanssa - meedio. En pahemmin itse usko tämmöseen touhuun, mutta varsin uskottavaa kuitenkin kun hän saa meidänkin kuolleilta omaisilta irti paljon sellaista tietoa, mitä hän ei mitenkään voisi itse tietää. Mm. tämä kuollut ukkini lähetti meille kirjeen tämän sukulais-meedion kautta. He siis "kommunikoivat" kahden kesken ja tämä sukulainen kirjoitti paperille kaiken, mitä ukkini halusi meille eläville kertoa.

En tiedä mitä uskoa, mutta vaikea jotenkin kuvitella että hän pystyisi vain sepittämään tämän kaiken. Liian paljon yhtäläisyyksiä tarinassa että tämä voisi olla pelkkää sattumaa.

Hei, täähän oli mielenkiintoinen aloitus! Mä olen aika nuoresta asti jo huomannut omaavani tietynlaisen "ennustuskyvyn", mutta en ole siitä pahemmin kellekään puhunut, koska kuulostaishan se aika tyhmältä jos sellasta koittais alkaa selitellä ihmisille...ymmärtänette yskän
Luen myös ihmisten todellisen luonteen melko hyvin kaiken roolin ja esityksen alta. Vasta jokunen vuosi sitten mulle valkeni, ettei kaikki näe asioita niinkuin minä. Jotkut nielee vaan totena sen kaiken mitä niille esitetään. En voi käsittää...

Tuli mieleen vielä tosta aikajutusta mistä niksuu kirjoitti. Mulla on sitä samaa, saatan herätä monta päivää peräkkäin tasan minuutilleen samaan aikaan. Kerran tapahtui jännä juttu. Kirjoitin sähköpostin miesystävälle joka asuu kaukana. Satuin mainitsemaan, että on se kumma kun olen herännyt jo neljänä aamuna peräkkäin klo 6.39. Että mikähän senkin tekee. Seuraavana päivänä sain vastauksen meiliin. Mies kirjoitti, että mikä oudointa, hän heräsi tänä aamuna klo 6.39

En tiedä onko mitään mitä voisi "yliluonnolliseksi" sanoa, mutta ainoa edes läheltä liippaava asia mikä tulee mieleen on että minulla on todella hyvä hahmotuskyky, siis geometrian ja 3D:n hahmotuskyky. Pystyn todella helposti vaikka ajattelemaan 3D-kappaleita "rautalankamalleina" niin, että hahmotan tuon kappaleen koko rakenteen ja pystyn kuvittelemaan miltä se näyttäisi mistäkin suunnasta. Ymmärrän hyvin myös kaikenlaisia 2D-kuvia, ja jopa neljännen ulottuvuuden kuvitteleminen tavallaan onnistuu. Tai että miten musta aukko vaikuttaa ympäröivän avaruuden kaarevuuteen, hulluja juttuja...
Johtuu varmaan siitä, että opin helpoiten visuaalisen kautta, ja että leikin muksuna pirusti Legoilla. Tuli rakenneltua kaikenlaisia mekanismeja ja sitä kautta opittua miten asiat toimii. Ei nyt sinänsä mikään ihmeellinen juttu, onpahan ainakin hyvä syy opiskella insinööriksi.

Eipä mitään erityisempiä kykyjä ole.

Olen kyllä keskivertoa parempi lukemaan ihmisiä ja heidän eleitään / luonnetta. Usein uuden ihmisen tavatessa teen muutamassa minuutissa jo päätelmiä millainen hän on ihmisenä ja täytyy sanoa, että todella usein olen täysin oikeassa.

Huonona puolena tässä on se, että tämä saattaa tuoda minussa esille olla hiukan ennakkoluuloisuutta ja päätelmäni onkin aivan hakoteillä. Näitä on käynyt muutamia. Lähinnä niin että olen pitänyt jotain ihmistä ärsyttävänä / epämiellyttävänä mutta onkin pohjimmiltaan olleet todella mukavia tapauksia.

En nyt tiedä meneekö mihinkään yliluonnollisuuksiin, mutta olen todella monipuolinen ihminen.
Olen suhteellisen hyvä monissa peleissä (esim. biljardi, pingis, keilaus). Useimmiten voitan kaveripiireissä pelattavat pelit. Olen myös musikaalinen (hyvä rytmitaju) ja luovuutta löytyy visuaaliseltakin puolelta (kuvaamataito ollut aina 9 tms.). Tämän lisäksi olen myös melko liikunnallinen vaikka millään kovin sporttisella varrella ei ole siunattukkaan. Olen myös kiinnostunut tekniikasta ja ymmärrän perustasolla hyvin laitteiden toimintaa. Joku yläasteen todistus taisi olla pelkkää kasia sisältäen yhden seiskan ja yhden ysin.

Ota tästä nyt sitten selvää, että mitä ihmettä sitä tekisi tässä elämässään. Edessä on taas työttömyyttä, ehkä osittain myös omasta tahdosta, mutta kuinka pihalla sitä voikaan olla vielä siitä mitä haluaa tehdä "isona"? Ikää on tosiaan lähemmäksi 30v..

Minä nään unia tulevaisuudesta(uskoo ken haluaa). Joskus teini ikäisenä sen huomasin, aluksi ihan pieniä juttuja, usein ne on paikkoja johon menen. En siis tiedä että uni oli tulevaisuutta ennenkuin se tapahtui joskus se tapahtuu vasta vuosien päästä, joskus jopa seuraavana päivänä. En ole asiasta kellekkään puhunut, koska luultavimmin monet ymmärtävät se niin että osaan ennustaa tulevaa, mitä en osaa ja myös jonkinlainen kuudes aisti tuntuu olevan, vaikea selittää... mutta näin minun kohdallani

Näkeekö joku muukin teistä esim outoja valoilmiöitä? Tunteeko outoja "väristyksiä" välillä?

Noiden lisäksi näen toisinaan enneunia. Muutenkin unet on mun vahvuus.

Jos ei halua julkisesti vastata, niin saa laittaa mulle privaa. Mielellään vaihtaisin ajatuksia näistä.