Social networking?

[niksuu93]

Joo, en pidä siitä ajatuksesta, että tutut voisivat seurata tekemisiäni netistä. Erityisesti inhottaa sellaiset palvelut, joista näkee, milloin olet ollut siellä ja etenkin sen, oletko lukenut jonkun viestin.

Kiva huomata, ettei tosiaan ole ainoa. Mulle on jankattu vaikka kuinka paljon tästä, kun en ole Facebookissa, en käytä vaikka jotain hemmetin saman yhtiön omistamaa WhatsAppia, en twiittaile päivänselvyyksiä, laita jotain tyhmiä selfie-kuvia instaan tai muuta. On saanut sitten kuulla sitä tuttua valitusta, että olen joku ihme erakko, jolla ei ole ketään ympärillä - noh ei tietysti mene arvaus kauaksi. "Minä voin olla sinun kaveri Facebookissa, ettet ole ihan yksin siellä". Jooh, en kaipaa kenenkään säälitykkäyksiä.

Mä nimittäin tiedän ihan täsmälleen, että jos minä omalla nimelläni esimerkiksi Facebookin liittyisin, alkaisi ihan mahdoton stalkkaus kaikilta tutuilta. Kyttäisivät kaikki tekemiseni, käyntini, kommenttini, tykkäykseni ja tietäisivät tätä kautta kaikki asiani julkisesti. Mä en käsitä, miten ihmeessä kaikki ihmiset haluavat niin kovasti jakaa kaikki asiansa toisten luettavaksi nettiin.

Mulla on muutenkin niin vahvoja mielipiteitä ja yksityisiä asioita joistakin aiheista, etten halua niitä omalla nimelläni tuttujeni luettavaksi kirjoittaa. Muuten alkaisin hirveä selittely, tappelu ja jankutus niistä.

Netti on tarkoitettu anonyymiksi paikaksi, jossa voi vapaasti ilmaista itseään - vaikka nimimerkillä. Nykyinen sosiaalinen media on romuttanut koko alkuperäisen ajatuksen täysin, ja nykyään juuri missään ei voi kirjoittaa ilman omaa virallista nimeään.

Luojan kiitos on olemassa vielä palveluita ja ihmisiä, jotka arvostavat vielä henkilökohtaista yksityisyyttään ja haluavat pitää asiansa vain omana ja lähipiirinsä tietona.

[aura]

Netti on tarkoitettu anonyymiksi paikaksi, jossa voi vapaasti ilmaista itseään - vaikka nimimerkillä. Nykyinen sosiaalinen media on romuttanut koko alkuperäisen ajatuksen täysin, ja nykyään juuri missään ei voi kirjoittaa ilman omaa virallista nimeään.

Mun mielestä nää 2 nettikulttuuria, siis some ja anonyymi, elää rinnakkain ihan hyvässä sopusoinnussa. Edelleen löytyy foorumeita ja nettipalstoja, joilla ei sitä omaa nimeä tarvita.
Googleen olen välillä vähän vittuuntunut, tykkään hirveesti esim. bloggerin käytöstä, mutta ärsyttää, kun blogger-tunnukset tehdessä luo samalla jonkun halvatun google plussan, youtuben ja sähköpostinkin. Tavallaan kätevää, tavallaan ei. Joskus lisäsin omia kuvia blogiin ja oli vuosia myöhemmin työn ja tuskan takana saada ne pois picasa-albumeista/mistä lie, minne ne oli tallentunut, vaikka olin ne jo aikoja sitten bloggerista poistanut.

Musta some on ihan ok ja hauska juttu niille, jotka siitä tykkää, ja järkevästi käytettynä hyödyllinen. Kuitenkin, tavallaan ajattelen, että sen pitäisi toimia nimenomaan välineenä tosielämän boostaamiseksi, niin että ottaa selvää tapahtumista ja tutustuu uusiin ihmisiin, ei niinkään siten kuin miten se monilla toimii, että sitä varten tavallaan eletään, eli otetaan kuvia jonnekin instagramiin(??) ja kyttäillään tykkäyksiä.

[niksuu93]

Googleen olen välillä vähän vittuuntunut, tykkään hirveesti esim. bloggerin käytöstä, mutta ärsyttää, kun blogger-tunnukset tehdessä luo samalla jonkun halvatun google plussan, youtuben ja sähköpostinkin. Tavallaan kätevää, tavallaan ei. Joskus lisäsin omia kuvia blogiin ja oli vuosia myöhemmin työn ja tuskan takana saada ne pois picasa-albumeista/mistä lie, minne ne oli tallentunut, vaikka olin ne jo aikoja sitten bloggerista poistanut.

Netissä ja erityisesti juuri tällaisten suurten yhtiöiden palveluissa on tosiaan juuri se ongelma, että käyttäjän on hyvin vaikea poistaa sieltä lopullisesti mitään. Ja vaikka se "poissa näkyvistä, poissa mielestä" -tyyliin häviäisikin, ei ole mitään takuita etteikö yhtiö säästäisi kaikesta varmuuskopioita omia intressejään ajatellen.

Google, Facebook, Microsoft pahimpia. Jos bloggaamisesta ja kirjoittamisesta tykkää, Wordpress on hyvä avoimena. Samaten Drupal ja Joomla ovat oivia julkaisualustoja. Bloggeria itsekin aikanaan käytin, mutta nykyään olen ottanut reilusti etäisyyttä Googlesta - mm. GMailin käytön lopetin kokonaan.

Musta some on ihan ok ja hauska juttu niille, jotka siitä tykkää, ja järkevästi käytettynä hyödyllinen. Kuitenkin, tavallaan ajattelen, että sen pitäisi toimia nimenomaan välineenä tosielämän boostaamiseksi, niin että ottaa selvää tapahtumista ja tutustuu uusiin ihmisiin, ei niinkään siten kuin miten se monilla toimii, että sitä varten tavallaan eletään, eli otetaan kuvia jonnekin instagramiin(??) ja kyttäillään tykkäyksiä.

Siis kyllähän nämä some-palvelut ovatkin yhteydenpidon kannalta aivan loistavia. Samalla yksityishenkilöt voivat pitää yhteyttä toisiinsa ja yritykset tuoda itseään lähemmäksi kuluttajia. Ongelma on juuri tässä tavassa, miten ihmiset niitä käyttävät. Facebookista, Twitteristä ja Instagramista on noussut eräänlainen itseisarvo, jolla mitataan ihmisen statusta. Miten paljon kavereita/seuraajia, tykkäyksiä ja voidaan ihailla, kuinka aktiivista elämää kukin viettää. Siis suoraan sanottuna pelkkää egon pönkitystä.

Sanoisin kuitenkin että näin miespuolisena on ollut helpompaa "irroittautua" tästä some-höpötyksestä. Keskimäärin kuitenkin ehkä enemmän naisten juttuja nämä Facebookit ja erityisesti Instat.

Kuten olen monessa ketjussa jo todennut, jos ihmisellä on oikeasti ns. "elämää" - ei hän silloin mitään twiittejä jouda kirjoittamaan.

[Tallukka]

Minulle netti on aina ollut miellyttävä väline kommunikointiin muiden ihmisten kanssa. Niin kuin täälläkin on moneen kertaan todettu, niin introvertille luonteelle sopivampaa, kun on aikaa miettiä mitä sanoo. Onhan sitä onneksi iän myötä tullut luontevammaksi livekohtaamisissa ja jopa puhelimessakin kuin joskus aiemmin. Auttaa kyllä aika paljon puhelinkammoon (mutta ei ihmisvihaan), kun tekee puhelintyötä. Töiden jälkeen ei tosin hirveämmin kiinnosta rupatella joutavia puhelimessa.

Facebookissa tulee roikuttua aika paljon ja chattikin on aktiivisena, jos joku joskus erehtyy mulle juttelemaan. Aika rauhassa sielläkin kyllä saa olla. Ihmiset ylipäänsä (varsinkin yksinäiset) tuntuu kuvittelevan, että muilla aina jotain tärkeämpääkin tekemistä, kuin jutella juuri heidän kanssaan. Erityisen käteviä mun mielestä ovat facen ryhmächatit, joissa voi roikkua mukana, mutta ei tarvitse aina osallistua keskusteluun. Melkein niin kuin irc ennen vanhaan. Vaikka onhan se irkkikin vielä olemassa, ei vaan tule enää siellä oltua (siis se oikea irc, ei irc-galleria). Oliskohan introverttien ryhmächat tai irkkikanava ihan kuolleena syntynyt idea?

Fb:n lisäksi mulla on myös Instagram-tili ja jaksankin ihmetellä miten monet nimenomaan instaa käyttämättömät tuntuvat kuvittelevan, että se on vain ja ainoastaan joku omien selfieiden postailupaikka. Mulla ei taida olla yhtään omakuvaa siellä edes vaan kaikkea muuta. Tykkään ottaa kuvia asioista, jakaa niitä muiden nähtäväksi ja katsella myös muiden ottamia kuvia. Mitään duckface-naamakuvia nyt en erityisemmin jaksa katsella, mutta sellaisia kyllä missä on jotain ideaakin. Omasta naamastani ei muutenkaan saa valitettavasti kovin hyviä kuvia, niin ei tuu hirveästi niitä jaeltuakaan missään Olis kyllä varmaan ollut elämässä edes vähän helpompaa, jos olisi siunattu kauniilla ulkonäöllä...

Ennen mulla oli selkeämmin erikseen nettipersoona ja livepersoona, mutta nykyisin ne alkavat olla jo aika lähellä toisiaan. Ei jaksa enää netissäkään edes yrittää esittää muuta kuin mitä on. Onhan se mun elämä varmaan enimmäkseen aika tylsää seurattavaa jossain fb:ssä, mutta so what. En lähde sille tielle kuitenkaan, että yrittäisin antaa itsestäni jotenkin paremman kuvan somessa kuin mitä todellisuudessa olen. Joskus on vain tylsää, yksinäistä tai muuten menee huonosti. En kyllä noista huonoista jutuista hirveästi avaudukaan "julkisesti", koska koen, että aika harva oikeasti välittää. Kaikilla on niin kiire oman itsensä kanssa, että muut ihmiset unohtuu kokonaan. Onneksi muutamia poikkeuksiakin kuitenkin on.

[niksuu93]

Fb:n lisäksi mulla on myös Instagram-tili ja jaksankin ihmetellä miten monet nimenomaan instaa käyttämättömät tuntuvat kuvittelevan, että se on vain ja ainoastaan joku omien selfieiden postailupaikka.

Kyllä minä sen tiedän, että kyseessä on tavallaan sosiaalinen media valokuville ja että tarkoitus on kuvien kautta jakaa omia kokemuksiaan, tunteitaan ja muistojaan. Mutta 95% kaikesta Instagramissa tapahtuvasta viestinnästä pyörii tämän omakuva-hommelin ympärillä. Millon ollaan reissussa, milloin hienossa ravintolassa, milloin treenaamassa. Oli tilanne mikä tahansa, henkilö on itse siinä aina pääosassa.

Minä tykkään valokuvata ja kun taidot karttuisivat voisin mielellänikin laittaa kuviani julkisesti nettiin. Mutta en todellakaan minnekään Instaan, ehkä Flickr:iin. Sieltä löytää sitä ammattimaisempaa sisältöä, eikä ole tarkoitettu pelkän oman egon pönkitykseen.

Sama juttu videoiden kohdalla. Jos joskus käyttäisin vaikka videosisältöä blogissani, videot lataisin Vimeoon - en Youtubeen. Massapalvelut eivät minua kiinnosta.

[Sami90]

Mulla on facebookissa tunnus. Mutta en kauheesti käy siellä. En kirjottele tilapäivityksiä, enkä lisäile joka viikko kuvia. Profiilikuvana on mustavalkonen selfie, ja kansikuvana on jokimaisema. Irc-galleriassa olen myös, ja sinne olen laittanut kaksi kuvaa.

[Q45]

Käytän Facebookia ihan päivittäin, koska sen avulla on niin helppo pitää yhteyttä kavereihin ja varsinkin useampiin henkilöihin, kaveriporukoihin. Soitan bändissä, ja lähes kaikki bändin yhteydenpito tapahtuu tuota kautta erilaisten ryhmäkeskusteluiden tai eri tarkoituksiin luotujen julkisten/yksityisten ryhmien kautta. Paljon helpompi näin, kuin että sovittaisiin asioista puhelimitse tai vain kun nähdään kasvotusten. Skypeä käytän myös erään toisen harrastuksen tiimoilta, mutta se ei ole yhtä kätevä silloin, kun pitäisi sopia asioita organisoidummin.

Vielä ehkä viisi vuotta sitten vieroksuin Facebookia todella paljon enkä meinannut millään tehdä tunnusta sinne. Kaverit saivat lopulta suostuteltua liittymään. Elämänsä ylenpalttista somessa jakamista en kuitenkaan edelleenkään ymmärrä, melko harvoin tulee itse mitään julkaistua seinällään. Ehkä silloin, jos on saanut aikaan jotain mistä joku muu saattaa saada jonkinlaista nautintoa, vaikka jos on ottanut hienon valokuvan, kokenut jotain todella erikoista/huvittavaa tms.

[j_v_]

En ole oikein päässyt mihinkään some-ilmiöön sisään, FB-tilillekin ehkä muutaman kerran vuodessa päivitän jotain, en vain keksi mitään jaettavaa tai osaa jutella siellä niitä näitä, enkä oikein osaa liittyä keskusteluihinkaan mukaan. "Kaveritkin" koostuvat lähinnä sukulaisista, perheenjäsenistä ja muutamasta muusta, lähinnä se onkin ollut sisaruksien kanssa satunnaista viestittelyä. Poistin myös hiljattain kaverilistauksen muilta näkyvistä, samat olleet melkein liittymisestä lähtien (noin parikymmentä), noin viiden vuoden takaa.

Twitter taas tuntuu ihan liian sekavalta kaikkine tageineen ja myös instagram kuvineen aiheuttaa itselle pahaa mieltä, vaikka siellä olisikin kaikkea kaunista maisemista, tilanteista ja ihmisistä. Keskustelufoorumeille nyt sentään jotain saanut joskus kirjoiteltua, kotimaisille ja ulkomaisille, mutta melkein jokainen niistäkin tuntuu jonkun ajan päästä turhalle, kiinnostus loppuu tai viestit tuntuvat hukkuvan muiden joukkoon ja ettei niillä ole oikein mitään arvoa. Varsinkin, jos yrittää lukea foorumeita kun mieli on maassa tai on väsynyt, niiden tarjoamat mielikuvat verrattuna omaan elämään vie lopulta voimia. Tässä taas yksi asia missä oma suhtautuminen on ihan päälaellaan.

Onhan näillekin poikkeuksia, mutta niiden tarjoamat mahdolliset pitkäkestoiset vaikutukset tuntuvat kovin mitättömiltä. Eikä aika tunnu riittävän oikein mihinkään, vaikka sitä töiden jälkeen onkin ihan normaalit määrät.

[omicron]

Somettaminen... Juu, vähän kaksipiippuinen juttu munkin osalta. Toisaalta facebook on todella kätevä tapa päästä yhdistymään saman harrastuksen ihmisten kanssa, niin ryhmien kuin viestienkin kautta. Mutta taas se uutistulva, turhanpäiväisten linkkien ja henkilökohtaisten turhanpäiväisten päivitysten jako ottaa todella nopeasti hermoon. Onneksi sitä voi rajoittaa, ja massapostaajat sekä ruumiintoimintojensa jakajat pääsevät äkkiä newsfeedistä pois erittäinkin usein harkitsen jopa tuolta poistumista, mutta liian monet yhteydet on oikeastaan vain sitä kautta käytössä, joten reikun mukana, ihan vain pysyäkseni harrastukseni kärryillä.

Eniten mua kuitenkin hämmentää instagram, juurikin se kuinka kukaan jaksaa tai haluaa päivittää omia kuviaan jatkuvasti, julkisesti kaikkien näytille! Kamala ajatuskin kuin myös se että jotain kiinnostaa moinen. Tai sitten olen vain jo vanha...

[Vieras]

En käytä facea enkä muutakaan somea, en koe siihen mitään tarvetta.