Introvertit.net Keskustelufoorumi

Koirista tykkään enemmän. Kissoja mulla oli aikaan itsellänikin, mutta oli pakko luopua niistä kun ahdisti aivan liikaa. Pelkkä ajatus, että ne on siellä mun kodissa ja ne pitää ruokkia joka päivä ja hiekka-astiat pitää putsata joka päivä.. Pahin ehkä oli se kun ne liikkuivat öisin siellä ympäri asuntoa. Ja vaikka siis koirista tykkäänki niin en kyllä enää ikinä pysty mitään lemmikkiä itselleni ottamaan. Osin myös sen takia, että minulla on aina oltava mahdollisuus lähteä kotoa koska vain, mihin vain ja viipyä siellä niin kauan kuin hyvältä tuntuu.

Kissaihminenhän mie. En ole koskaan ollut ilman kissaa enkä usko että tulen jatkossakaan olemaan. Kissahuumori uppoaa, piirtelen kissoja ja kissavideoita tulee kuvattua, että aika selkeä kissaihminen olen. :)

On meillä silti koiruuskin, mutta en silti sanoisi itseäni 'koiraihmiseksi'.

Koiria meillä aina ollut ja tykkään niin paljon kaikista eläimistä. Nyt on kissa talossa ja ok sekin.

Minä rakastan kissoja. Niiden kehräystä, kosteaa kuonoa, joka puskee naamaa, hyvää tuoksua, taitoa vääntäytyä mitä ihmeellisimpiin asentoihin. Kissa on ihana lohduttaja surun hetkellä ja pitää huolta silloin, jos olen esim. rankassa mahataudissa. Kissoilla on myös hulvattoman persoonallisia mieltymyksiä. Tiedän kissan, joka rakastaa viskiä (!!) ja toisen, joka tiputtaa aina vain tietynvärisen kupin alas uuninpankolta. Valkoiset, punaiset, ruskeat yms. kupit saa siis olla rauhassa mutta annahan olla, kun uuninpankolla komeilee kirkkaansininen kuppi. Siinä saa True Blue nimittäin ihan kunnon kyytiä kissan tassusta!

Pidän tosin koiristakin, vaikka itselleni en sellaista ottaisi. Erityisesti isot ja suhteellisen rauhalliset koirarodut ovat mieleeni, esim. leonberginkoira ja tanskandoggi. Aivan kotini lähellä on talo, jossa asustaa maailman suloisin valkoinenpaimenkoira. Vuffe käpertyy usein kissanpennun tavoin niin pienelle kerälle kuin mahdollista eikä provosoidu niin yhtään mistään, kaikkein vähiten muiden koirien uhittelusta. Tyyppi lähinnä vilkaisee niitä tosi ylenkatsovalla "Hoh hoijaa!" -ilmeellä ja jatkaa nukkumista

Kissat tuntuvat minullekin läheisemmältä kun koirat. Itseasiassa kissat ovat mielestäni aivan mahtavia otuksia Moisen mielelläni ottaisin itsellenikin mutta säännöllisten pidempien työmatkojen takia se ei ole oikein realistista, ja toisaalta myös 15-20v sitoutuminen lemmikkiin tuntuu haastavalta kun tapana ei ole ollut tehdä minkäänlaisia pidempiä suunnitelmia elämässä.

Koirissa minua kiehtoo niiden kyky antaa ehdotonta rakkautta, kissoja lähinnä rapsuttelen .

Skitsoidi kirjoitti:Koirissa minua kiehtoo niiden kyky antaa ehdotonta rakkautta, kissoja lähinnä rapsuttelen .

Mitä mä en tajunnu tässä? Siis meinasitko, ettei kissa kykene samaan vai miksi "vain rapsuttelet" kissoja muttet koiria?

Koska olen enemmän allerginen kissoille kuin koirille, siinä syy.

Kissaihminen olen, omistan kissan. Pidän myös koirista, mutta kissoissa kiehtoo enemmänkin se itsetietoisuus ja itsenäisyys.

Kissaihminen olen minäkin. Valitettavasti minulla on allergiaa, joten en voi kauaa olla kissan seurassa enkä varmaan koskaan sellaista edes omistaa.