Rekisteröidy    Kirjaudu sisään    Keskustelualue    Käyttäjät   Etsi    UKK

Etusivu » Yleiskeskustelu » Yleiskeskustelu




  • Aloita uusi ketju Vastaa viestiin  [ 2 viestiä ] 
    Kirjoittaja Viesti
     Viestin otsikko: Kristityt introvertit
     Viesti Lähetetty: 27.12.2015 23:06 
    Poissa
    Avatar

    Liittynyt: 27.12.2015 22:59
    Viestit: 1
    Moi,

    tein tuon jonkun testin josain välis ja sain 39/40 tulokseksi eli oon siis introvertti.

    Voitaisko täs aihees kaikki kristityt introvertit jakaa kokemuksia miten te uskonelämän kans pärjäätte kun en itse seurakunnissa oikein tykkää käydä just sen takia, et pidän enemmän yksinolosta.

    Ja sit taas kun on se sosiaalinen paine, että kunnon kristityn pitäis säännöllisesti käydä niis kokouksissa tai ei oo uskonelämä kunnossa.

    Kun mä taas näen et seurakunnissa on vakavia ongelmia joista taas haluaisin keskustella, mut oon luopunu jo toivosta et mua kuultais tai en ees oikeestaan jaksa enää yrittää..

    _________________
    Mun blogi:
    [url]
    http://yhdistyneetseurakunnat.blogspot. ... oppia.html[/url]


    Ilmoita tämä viesti
    Ylös 
     Profiili Lähetä yksityisviesti  
    Vastaa lainaamalla  
     Viestin otsikko: Re: Kristityt introvertit
     Viesti Lähetetty: 29.12.2016 23:38 
     
    Hei!
    Olen itse tutkinut itseäni viimeiset pari vuotta melko intensiivisesti ja aatellut että minussa on jotain pahasti vialla, nyt vahingossa löysin tänne sivustolle ja moni asia on auennut ihan uudella tavalla. Oon myös uskossa ja juuri tuo kyseinen asia on vaivannut minua, seurakunnassa olisi uskon kasvun vuoksi hyvä käydä ja olla toiminnassa mukana, mutta kun siellä ja monissa muissakin paikoissa jossa on paljon ihmisiä ja "vaara" joutua liiaksi huomioiduksi on ilmeinen. Nyt ei olla vaimon kanssa hetkeen aikaan käytykään kun lapset vaatii (5kpl) niin paljon tarmoa että tuntuu ettei yksinkertaisesti ole energiaa enää lähteä seurakuntaan tai minnekään muualle joka vaatii henkistä reserviä. Tilanne painaa ja on usein mielessä, mutta jumala kyllä tuntee meidät ja tietää mistä puusta meidät on veistetty sekä näkee elämän tilanteemme. Ei seurakunnassa käymättömyys meidän taivaspaikkaamme vie, mutta saattaa hidastaa uskon kasvua ja jumalan meille asettamaa tehtävää, tietysti jokainen ihminen on ainutkertainen yksilö ja herra meidän jokaisen oman yksilöllisen tien etukäteen suunnitellut, toisilla siihen kuuluu aktiivinen seurakuntaelämä ja toisilla voi olla erilainen tie. Pää asia että viemme rukouksella asiat herran eteen, kyllä jumala siihenkin voiman antaa että seurakuntaan pääset. Kannattaa myös kokeilla eri seurakuntia et löytyy se "oikea". Mä ainakin ite oon huomannu että jossain toisessa seurakunnassa ahdistaa tosi paljon kun toisessa sitten taas voin olla melko vapautuneesti. Itse tosiaan en ole päässyt viimevuosina "pelipaikalle" kuin harvakseltaan, mutta jotenkin on rauha sydämmessä että näin on tässä elämän vaiheessa ok ja että jumala ei vaadi meiltä yli-inhimillistä suorittamista. Jos on jumalan kanssa tilit kunnossa niin ei siinä kannata sosiaalisista paineista välittää, näin ainakin itse asian koen


    Ilmoita tämä viesti
    Ylös 
      
    Vastaa lainaamalla  
    Näytä viestit ajalta:  Järjestä  
     
    Aloita uusi ketju Vastaa viestiin  [ 2 viestiä ] 

    Etusivu » Yleiskeskustelu » Yleiskeskustelu


  • Paikallaolijat

    Rekisteröityneet käyttäjät:
    Bing [Bot]

     
     

     
    Voit kirjoittaa uusia viestejä
    Voit vastata viestiketjuihin
    Et voi muokata omia viestejäsi
    Et voi poistaa omia viestejäsi
    Voit lähettää liitetiedostoja.

    Etsi tätä:
    Hyppää:  
    cron
    Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com