![Nauraa :lol:](./images/smilies/icon_lol.gif)
Olen aina ollut tyyppi, joka viihtyy joko yksin tai pienessä ja "turvallisessa" porukassa. Meneillään olevien opiskeluideni aikana olen kovasti yrittänyt muuttaa itseäni ulospäinsuuntautuvammaksi ihmiseksi, mutta olen todennut, että vaikka kuinka paljon kävisin baareissa ja bileissä, niin niissä oleminen ei koskaan tunnu luonnolliselta tai hyvältä.
Olen joskus ennenkin lukenut juttuja introverttiudesta ja tiedostanut olevani introvertti, mutta vasta viime päivinä tämä aihe on jotenkin "kolahtanut" ja olen miettinyt sitä enemmän. Oman introverttiuden tiedostamisessa on ainakin se hyvä puoli, että jatkossa voi ehkä paremmalla omallatunnolla olla oma itsensä ja jättää omaan arvoonsa kaikki ne ihmisten kommentit siitä, että pitäisi muuttua toiseksi ihmiseksi (eli ei ottaa siitä stressiä, vaan suhtautua jotenkin niin, että "joopajoo"...). Eihän se tietysti väärin ole, jos haluaa kehittää sitä "ekstro-puoltaan", mutta se pitää tehdä niissä rajoissa, missä se on mahdollista.