Introvertit.net Keskustelufoorumi

En osaa auttaa, valitettavasti.

Sen verran monilla treffeillä olen siipeeni saanut, että mieluummin keskityn nykyään elämään itsekseni, enkä niin paljoa enää unelmoi parisuhteen perään. Mutta ei se helppoa ole. Tiedän, että tää on todella typerä ja kliseinen lause, mutta pitää vain keksiä jotain muuta tilalle.

Ehkä, jos löytää onnellisuuden muuta kautta / omasta itsestään, niin se ehkä näkyy ulospäin ja houkuttelee vakavaa suhdetta etsiviä lyöttäytymään seuraan.

Tässä oli ajatuksia ainoastaan omasta kokemuksestani. Sinun kokemuksesi voi olla eri.

Niin.

Olen 40v mies, urheilullinen ja symppis sekä sinkku. 7v jo. Onko se nyt tämä introverttius mikä aiheuttaa sen, ettei minunlaiseni nais-sinkut kertakaikkiaan koskaan kiinnostu.

Mutta että ne varatut... soittelee, viestittelee, viehättyy ja haluaa seksiä. Pitävät päivittäin yhteyttä ja riitelevät puolisoidensa kanssa, koska ovat niin ihastuneita minuun. En ota heitä tosissaan, mutta olen heidän kanssaan koska ei ole omaa rakasta. Olen luonteeltani tosi heikko ja haavoittuvainen, haen hyväksyntää, jota saan heiltä. Mutta kukaan ei halua olla minun omani.

Vituttaa. En halua pelata, mutta parisuhdetta en vaan millään saa. Oon ihan hajalla, ja niin ovat heidän perheensäkin.

Pitäisikö tämä elämä vaan todeta menetetyksi.

Fuck this shit.