Introvertit.net Keskustelufoorumi

Itse pukeudun lähes aina päällä mukavimpiin vaatteisiin, jos tilanne vaatii täytyy noudattaa etikettiä. Perus univormuni on löysähköt collegehousut, t-paita ja villatakki. Kotona tykkään kulkea pelkässä yöpuvussa. Lapsilleni ostan omastamielestäni tyylikkäitä ja käytännöllisiä vaatteita. Itselleni huolin äitini tai jonkun sukulaisen kuolinpesän mävaatteita.
Hiukseni pesen kerran viikossa, koska hiustyyppini ei ole kovin rasvainen. Hiuksia olen muutaman kerran värjännyt poislähtevällä värillä ja kampaajalla näin n. kerran vuodessa. Minunkin vuokseni ovat luonnostaan paksut ja ruskeat. Meikkaan aina harvoin ja silloin koko muotoinen luonnostaan tummia kulmakarvojani, käytän huulipunaa, laitan luomiväriä, puuteroin kasvoni tai lakkaan kynnet. Eniten käytän ulkonäöstäni aikaa kasvojeni hoitoon. Minulla on ongelmallinen sekaiho. Käytän apteekkitavaraa ja kalliita ihonhoito aineita ja ne auttavat. Saan aikaan melko kuulaan ihon ja finnit kuivuvat nopeasti.
En itse kovasti hakea kiinnittää huomiota muiden ihmisten ulkonäköön ja sen ihailuun. Oudoilta mitä olen nähnyt on mies joka meikkaa vahvasti kulmakarvansa. Lisäksi kammoksun outoja lävistyksiä tai makkarankuori vaatteita.

Vanha ketju, mutta ilahdutti minua suuresti! Luulin, että olen ainut jota ei kiinnosta ollenkaan nämä ulkonäköasiat. Huojennuin kun lueskelin... Todellakin intro vaikuttaa ihan kaikkeen! Jopa pukeutumiseen.

Itse erittäin intuitiivisenä ihmisenä pukeudun symbolisesti ikiaikaisten arkkityyppien mukaan. Ja niiden perusteella päättelen ihmisten tyylistä asioita.

Rahallisesti ja ajallisesti panostan aika vähän ulkonäköön. Minulla on paljon parempaakin ajattelemista ja tekemistä kuin haaskata aikaa sellaiseen. Joten toi siisteys on aika pitkälti super-ego:ni kohdistuvan ulkoisen paineen, ja sen että haluan käyttää resurssini johonkin vähemmän banaaliin ja enemmän mielenkiintoiseen ja järkevään, välisen ristipaineen tulos.

niksuu93 kirjoitti: Mulle tuli kanssa ihan samat tunteet, sillä poikkeuksella että olen nuori mies. Tykkään pukeutua tyylikkäästi ja suosin esimerkiksi kauluspaitoja ja hienoja farkkuja/suoria housuja huppareiden ja verkkareiden sijasta. Enemmänkin tuntuu että ikäryhmässäni (22v) tätä "hienoihin pukeutumista arkena" jotenkin oudoksutaan kuin pidetään positiivisena asiana.

Koska se ei todellisuudessa ole yhtään sen hienompaa tai siistimpää. Itselle se antaa yleensä lähinnä limaisen epärehellinen vaikutelman. Ketkä pukeutuvat pukuun? Poliitikot, myyntimiehet, lakimiehet = ihmiset jotka valehtelevat työkseen.

All I see is a slimy lizard,
With an expensive suit,
Go on and run your corporation,
Go and kiss some ass,
You might buy half of the nation,
But you can't buy class

Seuraava vaikutelma on että sokeasti seuraa mitä muotitalojen ja -lehtien homot ovat päättäneet, mitä seuraavaksi koitetaan myydä miesten muotina, vaikka puvut ovat näyttäneet suunnilleen samalta jo yli 100 vuotta.

niksuu93 kirjoitti:Kaikesta huolimatta pidän itseäni melko nörttinä tapauksena, joten ei ehkä ihan ulkoisesti uskois.

No perinteinen kynät taskussa nörtti on ehkä se kolmas vaikutelma. Tai sellainen äitinsä pukema mammanpoika.

Riippuu vähän ihmisestä. Mikä tahansa näistä herättää vastenmielisen tunteen pitää pukua aika monessa miehessä (ehkä enemmistössä), kuten minussa. Lähinnä pukua joutuu pitämään päällään jonkun typerän perinteen vuoksi, koska muuten menneeseen jumittuneet ihmiset vetävät herneet nenäänsä.

Passepartout kirjoitti:Toisaalta miehiä rajoitetaan yhtä lailla ja enemmänkin; kuinka moni mies kehtaisi pukeutua kesällä hameeseen vaikka se on paljon shortseja viileämpi? Ja vaikka nykyään on todella hienoja, nimenomaan miehille suunniteltu kilttihameita? Ei minun mieheni ainakaan.

Vaikutat tässä olevan ristiriidassa aiemmin kirjoittamasi kanssa. Siis jonkinlaista muoti-ilmiötä tossa yritetään luoda.

Se mikä hameesta, myös tuosta kuvan hameesta tekee naisellisen näköisen on sen fyysinen muoto. Se saa lantion ja reidet näyttämään leveämmältä, mikä tekee kehosta naisellisemman näköisen.

Pari varsinaista ongelmaa hameessa on, se on epäkäytännöllisempi kuin housut, ja toiseksi helposti aika irstas.

Joskus ennen hameet ja hamemaiset vaatteet ovat olleet normaaleja miesten vaatteita. Yleensä tosin niissä on pyritty noudattamaan mahdollisimman paljon T-vartalo-mallia. Roomalaiset pitivät kelttien housuja naismaisina. Vieläkin sitä että on pelkkä pyyhe kierretty lantion ympärille pidetään miesmäisenä pukeutumisena.

Pukeudun kuten lystään. Jos ei vaan nappaa laittautua, kuten nykyään yleensä, niin en laittaudu. En ole koskaan meikannut arkisin vain näyttääkseni paremmalta muille.
Hiuksiakaan en värjää, pärjään oman värini kanssa ihan hyvin ja kaikenlaista turhaa hömppää ( botox, silarit jne) vastustan tiukasti.

Denim ja nahka (+neuleet) ovat hyvä yhdistelmä, vaikka hyvin istuvia ja hyvältä näyttäviä onkin vaikea löytää. Kyseistä yhdistelmää ei kuitenkaan tule usein pidettyä päällä. Tummat värit ja sävyt valtaosassa vaatteissa ylipäätään miellyttävät silmää, eivätkä omistamani vaatteet sisällä tekstiä tai kuvia. Säiden puolesta pidänkin ehkä syksyä ja talvea parhaimpina pukeutumisen osalta, silloin lämpötilat ja vaatekaappi kohtaavat parhaiten. Kesä on tosin ihan lämmön(!) puolesta helppo vuodenaika.

Yrittänyt etsiä ja sopeutua hieman aikuisempaan tyyliin parin viime vuoden aikana ja joissain valinnoissani jopa onnistunut. Pitkän aikaa omistin ihan väärän kokoisia vaatteita, kuten vielä nytkin muutamia erinäisiä vaatekappaleita, eikä tälle kantamalleni vartalolle ole kovinkaan helppoa löytää tarpeeksi lyhyitä ja myötäileviä vaatekappaleita.

Heh, olen varmaan maailman tylsimmin pukeutuva ihminen. Tärkeintä on, että se tuntuu hyvältä ja toimii. Ainoat värit joihin en suostu pukeutumaan on vaaleanvihreä ja vaaleanpunainen, ja ylipäänsä vihree ja punane on vaan jotain missä en osaa olla, enkä käytä niitä paperillakaan ehkä niin paljon, ts. eivät ole miun värejä. Muuten suosin tummuutta nykysin, ja kuvattomuutta/tekstittömyyttä. Sanoisin, ettei miula ole tyyliä; tai jos on niin sitten se on käytännöllisellä tasolla neutraali.

En meikkaa, voisin sanoa etten ole koskaan meikannut. Luomu olen muutenkin kyllä, poikkean tässä aika radikaalisti tavallisista likoista.
Hiuksia hoidan kyllä, mutta vaan siksi koska niitä täytyy hoitaa että pysyvät kunnossa (en ole koskaan värjännyt). Sensorttiset hivukset miula on kyllä, että useesti joku kysyy mitä niille teen, jollon tietty sanon että en tee niille yhtään mitään.


Pukeutumisella ON kuitenkin vaikutusta - ei se määritä mitään, mutta se kertoo silti pukeutujasta. Omaa silmää miellyttää rokkityyli sukulaisineen (nahkatakit, maiharit/rokkibootsit, ylimääräset metalliosat ympäri kroppaa ja siihen sopiva hiustyyli, ylipäänsä aika aggressiivinen ja kontrastikas lookki), mutta ite olen tylsä ihminen enkä kisko niskaani mitään mikä hidastaa ja on liian ärjyä itelle. Ei vaan ole oma juttu näyttää miltään. En edes mieti vaatteitten yhteensopivuutta keskenään, en sitä miltä näytän kun käyn kaupungilla, töissä, mitä lie, ketä se kiinnostaa? Voin ihan hyvin mennä töihin niin että jaloissa on eriparisukat ja toisessa sukassa vielä varpaanmentävä reikä.

Paitsi että ulkona en kävele ilman jonkunlaista hattua.

Liekö joku ennätys, jos ihminen tietää miltä joku vaate näyttää mutta ei sitä, miksikä sitä yleensä kutsutaan tai edes minkä merkkinen vaate on? Ei silläkään ole mitään merkitystä... Ellei kyse sitten ole siitä, että sen ja sen valmistamat rytkyt kestää käyttöä ja on mukavan tuntusia.

Tykkään pukeutua todella yksinkertaisiin vaatteisiin, eli siis vaikka tasaisen mustiin tai harmaisiin pitkähihaisiin paitoihin, t-paitoihin ja huppareihin, sekä harmaisiin farkkuihin. Mitä vähemmän mitään huomiota kiinnittäviä piirteitä vaatteissa on, sen parempi. Jokin tyyliin sopiva printti paidassa ei tosin haittaa, esimerkiksi joitakin tällaisia bändipaitoja löytyy hyllystä. Väritykseltään useimmiten mustaa tai muuten tummaa, mutta olen kyllä alkanut tykästymään ihan valkoiseenkin (kenties kuitenkin mustaan printtiin yhdistettynä). Ei vain ole tullut vielä vastaan tällaista sopivaa paitaa.

Minimalismi.

Mulla pukeutumisessa collegepaita/huppari+farkut tyyli. Kesällä pidän t-paitaa. Ennen pidin kesäsin aina lippistä, kun menin ulos. Tuli jotenkin outo olo, jos jäi lippis vahingossa kotiin. Viime kesänä vaan tuntu, etten viitsi enää pitää lippistä.