Introvertit.net Keskustelufoorumi

Oi miten kuulostaakin tutuilta nämä kuvaukset. Lapsena mietin monesti, että olenko jotenkin viallinen, mutta onneksi myöhemmin olen ymmärtänyt, että ympäristö vain on ollut minulle ”epäsopiva”. Nyt koitan kovasti vaihtaa työpaikkaa vähän introverttipinotteisemmaksi, jotta voisi olla luontevasti oma itsensä ilman ja saisi enemmän omaa rauhaa tarvitsematta miettiä, että mitähän muut ajattelee, kun tuo yksi niin usein vetäytyy. Vaatisi aika teräksisen itsetunnon, että pystyisi ekstroverttien keskellä nauttimaan omista oloista ja sulkemaan ulkopuolelle sen, että mitä muut ajattelee. Mutta siihen pyrin kuitenkin. Tsemppiä kaikille, me saadaan olla ihan sellaisia kuin ollaan, ja ollaan hyviä sellaisenaan! :)

Tykypäivät, joissa on jotain ryhmäpelejä ja paljon ihmisiä ympärillä jauhamassa jotain täysin käsittämätöntä... tommosen jälkeen nukun päivän

Minua inhottaa työpaikalla se kun aikalailla kaikki muut tuntuu olevan ekstroverttejä ja itse olen hiljaisempi introvertti ja monesti ekstrovertit lukevat minut väärin joko pahantuuliseksi tai vastaavaksi, kun monet eivät tunnu pitävän hiljaisesta luonteestani. En varmasti ole kenellekkään tarkoittanut töykeä olla, päinvastoin mahdollisimman mukava jos joku sattuu minulta kyselemään jotain, mutta olen erityisesti ns. voimakkaiden luonteiden seurassa tosi hiljainen ja ujo. Olen onneksi vain lyhyen aikaa tuossa kyseisessä työpaikassa ja kohta pääsen takaisin omalle alalle kouluun, jossa on enemmän minun kaltaisia tyyppejä.
Mukava lukea, että muillakin samalla tapaa stressaa tämmöset sosiaalliset tilanteet.

Suurin osa introista taitaa olla myös valikoivia misantrooppeja, tai ainakin minua usein kuvaillaan siten :lol:
Ei voi kiistää, tyhmien ihmisten sietokykyni on hyvin rajallinen :oops:

Omalla kohdallani voin todeta, että työpaikoilla ja koulussa nuo pakolliset sosiaaliset hetket ovat olleet TODELLA vaikeita kestää. Etenkin, koska en ole vain introvertti, olen myös jokseenkin misantrooppinen. :roll:

Hoitoalalla opiskelijoita tulee viikoiksi työssäoppimaan. Ei siis mitään Tet-tiläisiä vaan näyttötutkintoa varten.

No, minulle napsahti opiskelijan ohjaus vaikken ole ollut tässä toimipaikassa kuin vuoden enkä tunne itsekään hallitsevan hommia. Tai juuri kun alkaa joskus tuntea hetkellisesti hallitsevan.... sopiikin siinä sitten kulkea opiskelijan kanssa. Poissa on asiakkaiden väliset omat hetket ajomatkoilla.

No, aina voi syyttää myös lentsua joka on minua nyt vaivannut useamman viikon. Eli tuskin sekään helposti poistuu kun jatkuvaa vääntöä.

Eli kohdallani on nämä pakolliset sosiaaliset lisääntyneet tällä viikolla. Ja omaa tilaa en saa työaikana kuin sen ajan kenties kun opiskelija on ruokalassa syömässä.

Rasittaa muakin noi pakolliset sosialisointihetket. Meidän firmassa on onneksi paljon melko introvertteja insinöörejä töissä, niin kahvi- ja ruokatauot ei siksi ole kovin pahoja, koska voin syrjäytyä rauhassa kännykän ääreen jos siltä tuntuu, eikä muita asia juurikaan ihmetytä.

Päinvastainen tilanne onkin sitten, kun tulee asiakkaita käymään palavereissa, missä meikäläisen pitäisi olla äänessä, tai edes keskittyä keskusteluun, mikä on todella vaikeaa kun ajatukset tuppaa jatkuvasti lähteä harhailemaan kymmenille sivupoluille. Palavereiden jälkeen onkin voimat poikkeuksetta aivan lopussa, varsinkin jos osa vieraista on ollut kovia hölöttämään. Pahimmillaan palaveri on kestänyt yli 5 tuntia, minkä päätteeksi särkee jo päätäkin mukavan paljon. :roll:

Pitäisi kyseenalaistaa tuota koulujärjestelmää että kuinka se suosiikaan juuri ekstroverttiyttä. Liian hauskaa olisi omat koulut meikäläisille kun pitäisi sen sijaan integroida kaksi eri tyyppiä toimimaan yhdessä.

Muistan kyllä että tuli pienellä porukalla hakeuduttua syrjään hakemaan rauhaa. Ja ruokailut olivatkin yhtä helvettiä.

Ja omalla kohdallani työkuviot tulevat lähiaikoina muuttumaan yksikkömme siirtyessä pääpaikalle hometalon uumeniin.... eli käytän sisäilmaongelmakorttia jatkossa hanakasti. Päästäkseni pois kellarista ja hälinästä.

Onneksi työni luonne on edelleen pääpainoltaan asiakaskäynnit ja matkat kohteesta toiseen. Joten toimistossa käyntejähän ja taukoja tämä nyt koskee.

Kipuilen saman homman kanssa töissä. Velvollisuudentunnosta välillä pitää näyttäytyä tauoilla, mutta ihmisten ja hälinän väärä saa vain väsyneeksi ja vihaiseksi.

Pyrin syömään lounaani yksin työpaikalla, valtaosa käy ulkona syömässä. Jos pöytään tulee 1-2 henkilöä, oleskelu on vielä siedettävää, joskus jopa mukavaa.

Ei varsinaisesti työpaikka mutta koulu,yhtä he*vettiä ku n.50 ekstroverttiä hilluu ympärillä ja niitä on pakko sietää klo.9-15 ma-pe.Pahimpia pikkujoulut,leiri koulut,juhlat yms.Mulla on pari kertaa ollut ongelmia 'lintsaamisesta' kun on vaan ollut pakko häipyä esim.viime pikkujoulujen piiri tanssista.