Introvertti=itsekäs

Lähetä vastaus


Tämän kysymyksen tarkoitus on estää roskapostitusta foorumille.
Hymiöt
:D :) ;) :( :o :shock: :? 8-) :lol: :x :P :oops: :cry: :evil: :twisted: :roll: :!: :?: :idea: :arrow: :| :mrgreen: :geek: :ugeek:

BBCode on Käytössä
[img] on käytössä
[flash] on poissa käytöstä
[url] on käytössä
Hymiöt ovat käytössä

Otsikko
   

Voit lisätä yhden tai useamman tiedoston.

Laajenna näkymää Otsikko: Introvertti=itsekäs

Re: Introvertti=itsekäs

Kirjoittaja Andras » 23.06.2017 03:06

No eipä olisi aiheeton syytös, koska olen ihan rehellisesti itsekäs :)

En ole muistaakseni saanut ekstroverteiltä mitään henkilökohtaisia syytöksiä itsekkyydestä.

Re: Introvertti=itsekäs

Kirjoittaja Petra » 28.03.2017 21:03

kumpio kirjoitti: Avaudun tähän mun "hiljaisen vallankäytön" välineistöstä:

-Tyyni tuijotus, jolla saan toisen olon epämukavaksi

-Epämääräinen pälyily, jolla saan seuralaiseni tuntemaan olonsa epätoivotuksi

-Jumiudun tuijottamaan kaukaisuudessa olevaa pistettä, aivan kuin siellä olisi jotain kiinnostavampaa kuin mun seurassa olevat elävät tuntevat olennot ja niiden älylliset ajatukset

-Itsetyytyväisyyttä huokuva passiivisuus, jolla hallitsen tilaa ja luon puhumattomuuden ilmapiiriä

-Hiljaa oleminen, jonka aikana keräilen mielestäni hienoja täsmäajatuksia ja -lauseita, joita en tule koskaan sanomaan ääneen, mutta tämän hiljaa olemisen aikana olen totaalisen epäläsnä toiselle ihmiselle ja todellisen avoimen vuorovaikutuksen ulottumattomissa

-Hiljaa olemisen pidentäminen, jolla kerään jännitettä itseni ja toisen välille

-Hiljaa olemisen pidentämisen pidentäminen, jolla pakotan vastapuolen olemaan aktiivinen ja vastuussa tilanteesta

- Vastaaminen lyhyesti tai ylimalkaisesti, eli sanon jotain mikä ei sano mitään, millä pakotan seuralaiseni pysymään puhevastuussa ja pidän vuorovaikutuksen tason pintapuolisena ja etäytettynä

-Kysymyspommit, jolla pakotan seuralaiseni avautumaan ja siirrän avautumispainetta itseltäni pois

-Poissaolevuus, jonka aikana mun ei tarvitse kiinnittää huomiota toisten ihmisten tunteisiin ja tarpeisiin

-Passiivisuus ihmissuhteissa, millä pakotan toisen osapuolen työskentelemään kovemmin suhteen olemassaolon puolesta

-Paikalta ääneti häippäseminen, mikä nyt on vaan epäkohteliasta

Karrikoidusti.

(Woah, tulipa pitkä teksti.)
Kaikkea käytössä. Ainoastaan poistuminen paikalta puree pahimpaan yksilöön työpaikalla: narsistiin. Se ihminen vie hapenkin tilasta esittämällä jotain asiaansa suureen ääneen koilottaen. Ääh.

Olen varmaan uudessa työyhteisössä omituisuus enemmän kuin itsekäs. Ei meinaa vielä voi ottaa sellaisia eleitä joita mielellään ottaisin jos asemani yhteisössä olisi turvatumpi. Arvatkaa syökö ihmistä? En jaksa syödä toisten seurassa sillä tila on rauhaton suurkeittiön yhteydessä oleva omituinen sermillinen koppero. Ja siellä ei varmaan olla hiljaa.

Eikä tosiaankaan yksityisasiani kuulu juttuaiheisiini. Eikä kiinnosta pätkääkään vauvakuvien katsominen toisten kännykästä. En edes ole onnitellut asiasta mutta tuskin se mummo sitä huomasi. Haluan heti alussa tehdä näissä asioissa selväksi ettei voisi vähempää kiinnostaa.

Olen siis kai kyllä jotain muuta kuin itsekäs. Jollei itsekkyyttä ole hallita vähän ääniä, valoja ja muuta aina kun voin. Migreeniä voi syyttää näistä muttei se riitä syyksi ettei onnittele kun NIIN KUULUU TEHDÄ. Vaikkei siis oikeasti tarkoita.

Ja muuten tässä kirjoittamisen aikana serkkuni laittoi vauvan kuvan.... heh. Häntä onnittelin mutten hänen tytärtään kun en tunne niin hyvin. Tyttäreni puolestaan onnitteli tuoretta äitiä. Sen sijaan oikeasti tunsin onnittelujen olevan paikallaan serkulleni.

Silloin kun tarkoitan minä toimin. Silloin kun voi tehdä se täydestä sydämestä.

Re: Introvertti=itsekäs

Kirjoittaja Wendla » 23.04.2016 18:00

.

Re: Introvertti=itsekäs

Kirjoittaja Mello » 19.01.2016 00:33

Joo, harvahan meistä on täysin egoton. Toki ego voi myös ilmetä esimerkiksi siten, että pitää itseään muita ihmisiä syvällisempänä. Huomaan tämän joskus itsestäni :D

Re: Introvertti=itsekäs

Kirjoittaja kumpio » 17.01.2016 12:02

Mello kirjoitti:Nuo luetellut hiljaisen vallankäytön välineet kuulostavat myös omasta mielestäni henkiseltä väkivallalta-suoraan sanottua sekopäisiltä.
Hiljaisen vallankäytön välineet ovat sekopäisiä, puolittainen synnintunnustus ja neuroottista turhantarkkaa itsetutkiskelua.

Mutta hiljaisen vallankäytön välineillä yritän ilmaista passiivista piittaamattomuutta, itsekkyyden muotoa, jota itse välillä ilmennän, koska sisäänpäinkääntyminen ja sosiaalinen arkuus ovat minulle automatioita.

Näen hienovaraisena vallankäyttönä kaiken ihmisten välillä vuorovaikutuksessa kulkevan: sanat, sanattomuus, huomiointi, huomioimatta jättäminen, vastaaminen, vastaamatta jättäminen. Vallankäyttö-sanan näen neutraalina, valtaansa voi käyttää hyvin tai huonosti. Minusta on tärkeää tunnistaa se, millä tavalla valtaa käyttää.

Hiljaisuuskin voi olla voimakas vastaus. Hiljaisuus voi olla myös huuto.

Piittaamattomuutta on mielestäni myös se, jos ei sano, silloin kun sanoja tarvittaisiin tai jos ei toimi, silloin kun tarvittaisiin toimintaa. Tällä hetkellä ajattelen, että halutessani vähentää itsessäni olevaa piittaamattomuutta ja huomioida toisia ihmisiä paremmin - koska aina voi ja kannattaa tehdä paremmin - se vaatii aktiivista kääntymistä kohti toisia ihmisiä ja ulkomaailmaa. Se vaatii toimintaa, johon en ole tottunut ja jota minun on rautalangasta opeteltava.
Mello kirjoitti:Egosta vielä sen verran, että sehän tulee lähes aina samaistumisesta ulkopuolisiin asioihin (tittelit, hienot talot, hienot autot, hyvä kroppa), joten siinä mielessä isoegoiset ihmiset ovat harvinaisempia introverttien keskuudessa. Toki joku yksilö voi pitää itseään muita tietävämpänä ja siten tehdä siitä osan egoa.
Olen tästä samaa mieltä. Mutta jäin miettimään, että introvertitkin samaistuvat ulkopuolisiin asioihin. Ne ovat vaan erilaisia asioita. Esimerkiki minun kohdalla "tittelit, hienot talot, hienot autot, hyvä kroppa"-setti saattaisi olla "älykkäät ajattelijat, syvälliset aatteet, yksinkertainen elämäntapa". Mutta kyseessa on kai muuten ihan samanlaista egoista mielen toimintaa.

Tietty noilla kohteilla on sitten erilaisia vaikutuksia muihin maailmassa eläviin. Esim. tarvitseeko egoa palvellakseen sen hienon auton vai riittääkö hieno mummopolkupyörä. :)

Re: Introvertti=itsekäs

Kirjoittaja Mello » 14.01.2016 14:59

Nuo luetellut hiljaisen vallankäytön välineet kuulostavat myös omasta mielestäni henkiseltä väkivallalta-suoraan sanottua sekopäisiltä.

Egosta vielä sen verran, että sehän tulee lähes aina samaistumisesta ulkopuolisiin asioihin (tittelit, hienot talot, hienot autot, hyvä kroppa), joten siinä mielessä isoegoiset ihmiset ovat harvinaisempia introverttien keskuudessa. Toki joku yksilö voi pitää itseään muita tietävämpänä ja siten tehdä siitä osan egoa.

Re: Introvertti=itsekäs

Kirjoittaja Mello » 14.01.2016 01:06

Mielestäni Introvertit ihmiset ovat päinvastoin huomattavasti epäitsekkäämpiä ja vähemmän kilpailuhenkisiä sekä toisten lyttääjiä kuin useimmat ulospäinsuuntautuneet ihmiset.

Ulospäin suuntautuneet ihmiset vaativat monesti maailmaa ja ihmisiä mukautumaan heidän muottiinsa, kun taas introvertit useimmiten lähtevät oman sisäisen maailmansa kautta liikkeelle, jolloin ennemmin koitetaan vapautua sisäisesti ulkomaailmasta kuin muokata maailmaa vastaamaan omia vaatimuksia.

Eihän se ole itsekästä elää elämäänsä kuten haluaa (edellyttäen, että ei riko kanssaihmisen yksilönvapauksia), mutta se on, että vaatii muita ihmisiä mukautumaan omiin muotteihinsa.

Tietysti Introvertit saattavat tuntua itsekkäiltä useiden ihmisten mielestä, koska he kyseenalaistavat enemmistön sosiaalisia normeja ja muita "kirjoittamattomia sääntöjä", joita pidetään itsestäänselvyytenä.

En tiedä, onko aihetta tutkittu, mutta maalaisjärjellä voisi väittää esimerkiksi narsismin olevan aika pitkälti extroverttien piirre.

Todellisuudessa me kaikki toimimme enemmän tai vähemmän itsekkäästi. Hyväntekeväisyyteenkin lahjoittaessani haluan ainakin hyvän mielen. Tätä voidaan ehkä kutsua jaloksi itsekkyydeksi, koska silloin myös autat muita.

Re: Introvertti=itsekäs

Kirjoittaja baabel » 11.01.2016 20:27

Tunnen nykyään oman pääni sisällä olevani itsekäs sillä olen oppinut arvostamaan ja tunnistamaan myös omia tarpeitani. Liian kauan olen mennyt ja toiminut kenties toisten (lue: puolison) ehdoilla.

..

niksuu93 kirjoitti:
...enkä voisi kuvitellakaan itsekkäämpää/ylimielisempää puuhaa kuin kerskua yhä idioottimaisemmilla Facebook-päivityksillä niin kuin ekstrot tekevät. Mutta tämä on sitä nykyajan "normaalia". On muuten ihanaa olla kaukana normaalista. :P
...mua ei kiinnosta pätkääkään keskustella mistään tyhjänpäiväisistä asioista mistä 99 % ihmisistä puhuu jatkuvasti.
Jos introverttia pidetään tylsänä tai itsekkäänä, miten on sitten ektroverttien laita? Mahtaa ihmisellä olla yksinkertainen ajatusmaailma, jos koskaan ei mitään älykkäämpää ajatusta aivoista putkahda. Mutta näinhän se on, semmoisille tavallisille tylsille duunareille kyllä aina seuraa riittää. Asiaa voisi verrata vaikka iltapäivälehtiin: mitä roskempaa sisältöä, sitä varmemmin lukijoita...
Tuossa oli hyviä pointteja joita komppaan, ja jotka aiheuttavat minussa turhautumista.

EDIT:

Tuota hiljaista vallankäyttöä en kyllä haluaisi kohdata tai toteuttaa, sillä se on mielestäni luokiteltavissa henkisenä väkivaltana. Tämä siis jos tavoitteena on hämmentää, ahdistaa tai painostaa toista henkilöä.

Re: Introvertti=itsekäs

Kirjoittaja kumpio » 09.01.2016 20:59

Joo, sitä voi olla suuriegoinen tai itsekäs, olipa intro tai ekstro. Itsekkyyden ilmenemistavat on vaan erilaisia. Joskus mietin, että mulla on varmaan yhtä suuri ego ja yhtä paha epävarmuusongelma kuin jollain nakkikiskalla testosteronipäissään itsestään suureen ääneen uhoavalla tyypillä. Niin itseenikietoutunut ja omiin keloihin ja itseriittoisiin ajattelumalleihin jumiutunut välillä olen, etten oikein löydä tietä toisten ihmisten todellisuuteen tai tähän hetkeen. Ekstrot saattaa paasata ääneen, mutta mä (introvertti) paasaan jatkuvasti omia itsekeskeisiä minäminäminä-juttuja mielessäni.

En ole kokenut syytöksiä itsekkyydestä muiden ihmisten taholta. Mutta mielessä on hautonut ajatus "hiljaisesta vallankäytöstä" omaa toimintaa analysoidessa. Usein vaan toimin, enkä ajattele, miten ja miksi, vaan menen "oon tällänen, ota tai jätä"-asenteella ja usein tuo ajattelumalli on ihan tervettä.

Joku voi kuitenkin ihan oikeasti kokea mun tavan olla hiljaa ahdistavaksi tai epämiellyttäväksi. Ja mun päänsisäkeskeisyydellä voi olla todellisia vaikutuksia toisiin ihmisiin. Voisin paremmin ottaa muita ihmisiä ja niiden tarpeita huomioon. Nimenomaan, kyse ei ole mun introvertti-tarpeista, vaan että voin oman jaksamiseni rajoissa tulla vastaan muiden ihmisten tapoja olla sosiaalinen ja kommunikoida, ja nostaa korteni kekoon esim. small talkiin - siten kuin siihen kykenen.

Avaudun tähän mun "hiljaisen vallankäytön" välineistöstä:

-Tyyni tuijotus, jolla saan toisen olon epämukavaksi

-Epämääräinen pälyily, jolla saan seuralaiseni tuntemaan olonsa epätoivotuksi

-Jumiudun tuijottamaan kaukaisuudessa olevaa pistettä, aivan kuin siellä olisi jotain kiinnostavampaa kuin mun seurassa olevat elävät tuntevat olennot ja niiden älylliset ajatukset

-Itsetyytyväisyyttä huokuva passiivisuus, jolla hallitsen tilaa ja luon puhumattomuuden ilmapiiriä

-Hiljaa oleminen, jonka aikana keräilen mielestäni hienoja täsmäajatuksia ja -lauseita, joita en tule koskaan sanomaan ääneen, mutta tämän hiljaa olemisen aikana olen totaalisen epäläsnä toiselle ihmiselle ja todellisen avoimen vuorovaikutuksen ulottumattomissa

-Hiljaa olemisen pidentäminen, jolla kerään jännitettä itseni ja toisen välille

-Hiljaa olemisen pidentämisen pidentäminen, jolla pakotan vastapuolen olemaan aktiivinen ja vastuussa tilanteesta

- Vastaaminen lyhyesti tai ylimalkaisesti, eli sanon jotain mikä ei sano mitään, millä pakotan seuralaiseni pysymään puhevastuussa ja pidän vuorovaikutuksen tason pintapuolisena ja etäytettynä

-Kysymyspommit, jolla pakotan seuralaiseni avautumaan ja siirrän avautumispainetta itseltäni pois

-Poissaolevuus, jonka aikana mun ei tarvitse kiinnittää huomiota toisten ihmisten tunteisiin ja tarpeisiin

-Passiivisuus ihmissuhteissa, millä pakotan toisen osapuolen työskentelemään kovemmin suhteen olemassaolon puolesta

-Paikalta ääneti häippäseminen, mikä nyt on vaan epäkohteliasta

Karrikoidusti.

(Woah, tulipa pitkä teksti.)

Re: Introvertti=itsekäs

Kirjoittaja Vieras » 17.03.2015 18:45

Introveera kirjoitti:Hei kaikille. Tällä palstalla en ole ennen kirjoitellutkaan, mitä nyt olen joskus käynyt kurkkimassa. Olen introvertti ja sinut asian kanssa. Välillä vaan ympäristön väärinkäsitykset ja syytökset pistävät ketuttamaan olan takaa. Viimeksi tänään sain lukea nykyistä yksilökeskeistä kulttuuria kritisoivassa kirjoituksessa, miten itsekseen viihtyvät ihmiset ovat itsekkäästi piilossa todelliselta maailmalta itseensä keskittyen.

Miten joillekuille voi olla niin hankalaa käsittää, että itsekseen viihtyminen tai seurallisuus eivät korreloi itsekkyyden kanssa? Tai että omissa ajatuksissa oleminen on eri asia kuin itseään koskevissa ajatuksissa oleminen.

Itse olen introvertista luonteestani huolimatta hyvin kiinnostunut maailmasta, mutta syvällisemmästä näkökulmasta. Olen kiinnostunut ihmisoikeuskysymyksistä, seuraan tarkasti uutisia ja katson dokumentteja eri maiden elämästä. Osallistun erilaisiin hyväntekeväisyyskeräyksiin. Kannatan ehdottomasti yhteisvastuullisuutta. Kuitenkaan en halua juurikaan viettää aikaa ihmisten parissa face to face.

En koe yksin aikaani viettäessäni olevani mitenkään itsekkäämpi kuin vaikka kaverin seurassa keskustellen että mitäs se naapurin kummin kaiman kissan serkku viime viikolla sanoikaan tai millainen uusi kampaus sillä osastosihteerillä tänään olikaan. :D

Millaisia hourupäisiä syytöksiä te muut introvertit koette?
Samaa mieltä! :/

Ylös