Introvertit.net Keskustelufoorumi

En huomannut, että kukaan olisi edellä maininnut tätä vinkkiä:

Jos haluat saada introvertin osallistumaan juhliin tai vastaavaan tapahtumaan, lupaudu toimimaan hänen esiliinanaan. Auta häntä pääsemään sisälle porukkaan, totuttelemaan tilanteeseen pienin askelin, keräämään itsevarmuutta. Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi, että esittelet hänet muille ja rohkaiset häntä puhumaan. Voit myös sanoa hänelle ennakkoon, että tulee juttelemaan sinulle, kun haluaa pitää tauon sosiaalisesta kanssakäymisestä tai kun on valmis lähtemään kotiin. Yhdellä virkkeellä sanottuna, ole hänelle turvallinen ystävä ennen tapahtumaa, tapahtuman aikana ja tapahtuman jälkeen.

Omasta puolestani voin sanoa, että jos tiedän vähintään yhden tuntemani ihmisen olevan myös tulossa juhliin, kynnys osallistua madaltuu hurjasti.

Minulle hyvä on ollut se, että on mahdollisuus osallistua/tulla mukaan. Ei pyytäminen huono asia ole, vaikkei suostuisikaan. Ainakin toinen tajuaa "ehkä he halusivat minutkin mukaan". En suosittele mitään "ase ohimolla" tyylistä painostusta. Riippuu ihmisestä mitkä yhteiset tekemiset kiinnostaa. Minä esimerkiksi pidän lautapeleistä. Introvertti nainen

Meikä teki jonkinmoisen uran baari-ihmisenä (kyllä vain!), ja siinä ohessa tuli koettua jokuset henksuillat. Alkoholilla houkuttelu oli tietty kova, mutta joissain tapauksissa se ei vain riittänyt. Baari-menoissa alkoholin käyttö on enemmän tai vähemmän vakio, kun vaihdetaan vapaalle. Oman baarin poppoon kanssa tuo oli paljon helpompaa, mutta esim. viimeisimmässä duunimestassa kerran pari vuodessa oli isommat, kaupunkien väliset bileet. Jätin suosista väliin toisessa kaupungissa pidetyt henksubileet, ja pysyin kotopuolen bileissä. Pippalot saatettiin järjestää jossain ns. syrjempänä, mutta meikälle etäisyys kotoa saattoi olla aivan sopiva. Mitä väliä onko bileet niin hyvät, jos sieltä ei ole kuin reilu tunti kävellen himppeen?

Viimeisimmissä kesähenksubileissä, jotka järjestettiin sopivasti suht lähellä himppeä, annoin jengin aivan rauhassa pitää omia rantapalloilujaan ja allasbileitään. Meikällä oli onneksi mahtavaa seuraa, jonka kanssa kävin heittämässä reippaan kävelylenkin ja sen jälkeen viskottiin 2-3 hengen kesken mölkkyä. Saunassakin tuli käytyä, mutta bissen kulutus jäi silti olemattomaksi verrattuna moniin muihin bileisiin.

Tahtoo sanoa, että kunhan minulla oli optio poistua bileistä ja jotain muutakin tekemistä kuin dokata itseni ekstroksi/sosiaaliseksi, en kokenut tilannetta ahdistavaksi. Mikäli samanmoiset bileet olisi järjestetty jossain juottolassa. osallistumiseni olisi ollut paljon kyseenalaisempaa.

Kutsumistyyliin meikällä ei ole muuta toivottavaa kuin se, että joku näkee vaivan kutsua, ja toivottavasti edes jonkun päivää aiemmin. Olen sitten aivan reippaasti ilmoittanut koenko olevani tulossa vai en.

Ensimmäisenä tuli mieleen, että tieto siitä, että paikalta voi poistua silloin kun haluaa. Kaikkein pahimpia tilaisuuksia ovat ns. suljetut/eristetyt tilanteet, joissa vaaditaan tietty paikallaoloaika esim. tilaisuuden loppuun tai sijainti on sellainen, että mennään kaikki samalla kulkuneuvolla tms. Ei tule ihan vähällä kauppoja sellaisesta.

Myös tuo ennakointi on tärkeää. Hyvissä ajoin infoaminen. Sinänsä mulle iso tilaisuus ei ole este, mutta jos en tiedä siitä oikein mitään, enkä ole osannut valmistautua, kieltäydyn. Ja varsinkin, jos en tunne tilaisuudesta ketään, kieltäydyn vielä varmemmin.

Mulla myös helpottaa osallistumista, jos tiedän siitä ajoissa etukäteen. Yhtäkkiä lähtemisen voi onnistua esim. parin hyvän kaverin kesken, mutta lähteminen jonnekin, missä on enemmän/oudompia ihmisiä, vaatii enemmän henkistä valmistautumista.

Ja en erityisemmin pidä mistään ravintolailloista puolituntemattomien tyyppien kanssa, vaikka kuinka olisi hyvät ruoat. Joko tuttujen kesken tai niin, että on myös jotain tekemistä tai aihe/syy kokoontumiselle, ja vaikka alustus/luento aiheeseen liittyen, että sitten siitä voidaan keskustella.

Itselläni osallistumiskynnystä vähentää:
-no ainakin alkuun tieto siitä mihin osallistun
-tieto siitä että paikalla ei ole paljon ihmisiä
-tieto siitä että paikalla on vähintään 1 hyvä ystävä
-mahdollisuus poistua milloin tahansa ilman suurempaa numeroa
-rauhallinen ympäristö

Jotain mukavaa tai mielenkiintoista tekemistä saisi mieluiten liittyä siihen rentoon, jonne pyydetään. Pelkästään kahville meneminen on vähän ahdistavaa, tai ympäripyöreästi juhliin. Ja ulkoilma on parempi kuin sisätilat. Siellä pääsee sitten vetäytymään liiemmin huomiota herättämättä karkuun tarvittaessa.

Minusta on toivottavaa, että kutsu illanviettoon tulee hyvissä ajoin, jotta kerkeän sulatella asiaa. Jos tulee tuntia etukäteen ehdotus, että pitäisi lähteä jonnekin ekstrobileisiin sijaan että saisin viettää vapaailtaa rauhassa kotona, niin ensimmäinen reaktio on kieltäytyminen (ellei asiaan liity jotain erikoista syytä, jonka vuoksi haluaisin oikeasti osallistua). Jos olen alussa vastahakoinen, mutta miettimisaikaa on useampi päivä tai viikko, niin saatan loppujen lopuksi järkeillä, että minun kannattaa osallistua "harjoituksen vuoksi."

Minulle osallistumisajatus tuntuu helpoimmalta, jos tapahtuma on kesällä väljässä ulkotilassa. Esim. Metsässä, puistossa tai kesämökillä.
Lautapelit, mölkky, grillailu yms. paineettomat "ohjelmat" hyviä. Ei seuraleikkejä tms..
Jos odotettavissa on rauhallinen/rento/hilpeä tunnelma ja kaikille rittävästi sekä henkistä että fyysistä tilaa, on mukava lähteä mukaan.

Kutsu tulla pyörähtämään vain ja ymmärrys ettei tulla vaatimaan pitempää läsnäoloa vaan hyväksytään se lähteminen jos meno ei vastaa akun latausta. Itselläni varmaan olisi noin. Vielä kun ei olisi jotain pukukoodia kun ei ole tullut hankittua mitään sopivaa päälle pantavaa.