Kirjoittaja susrepidrol » 22.09.2016 01:34
Yökyöpeliksi sitä vääntyy aina kun ei ole säännöllistä, pakottavaa tarvetta herätä aamuisin aikaisin.
Tiedä sitten, mistä johtuu. Yöllä on hiljaista ja tylsää, mutta aivot tuppaavat rytmittymään niin että ilta ja yö on virkkuaikaa, aamu ja alkupäivä nukkumista varten.
Jos on töitä tai koulua tms. ollut niin kyllähän siihen toiseenkin unirytmiin tottuu, mutta ei se mitään herkkua ole koskaan herätä ennen kuin haluaisi ja mennä väkipakolla tekemään jotakin, ja sitten ilta menee väsymyksessä ja ahdistuksessa kun taas pitää aamulla nousta. Olisin ehkä mieluummin niin, että herään sitten myöhemmin päivällä ja teen hommia iltapäivällä - illalla, jonka jälkeen rentoudun ja menen nukkumaan sitten kun siltä tuntuu.
Mutta kun maailma ei vaan pyöri niin, paitsi syrjäytyneen työttömän "maailma". Joskus fantasioin toisenlaisesta elämästä, sellaisesta että heräisin kukonlaulun aikaan virkeänä ja positiivisena, lähtisin aamulenkille rauhalliseen ihanaan aamuluontoon ja siitä sitten päivä alkaisi kivasti... jostain syystä siihen liittyy energiset ja positiiviset mielikuvat, sellaisesta elämästä jota ei voi koskaan saavuttaa. Tällaiseen yökyöpelielämään liittyy saamattomuus, laiskuus ja masennus.
Yökyöpeliksi sitä vääntyy aina kun ei ole säännöllistä, pakottavaa tarvetta herätä aamuisin aikaisin.
Tiedä sitten, mistä johtuu. Yöllä on hiljaista ja tylsää, mutta aivot tuppaavat rytmittymään niin että ilta ja yö on virkkuaikaa, aamu ja alkupäivä nukkumista varten.
Jos on töitä tai koulua tms. ollut niin kyllähän siihen toiseenkin unirytmiin tottuu, mutta ei se mitään herkkua ole koskaan herätä ennen kuin haluaisi ja mennä väkipakolla tekemään jotakin, ja sitten ilta menee väsymyksessä ja ahdistuksessa kun taas pitää aamulla nousta. Olisin ehkä mieluummin niin, että herään sitten myöhemmin päivällä ja teen hommia iltapäivällä - illalla, jonka jälkeen rentoudun ja menen nukkumaan sitten kun siltä tuntuu.
Mutta kun maailma ei vaan pyöri niin, paitsi syrjäytyneen työttömän "maailma". Joskus fantasioin toisenlaisesta elämästä, sellaisesta että heräisin kukonlaulun aikaan virkeänä ja positiivisena, lähtisin aamulenkille rauhalliseen ihanaan aamuluontoon ja siitä sitten päivä alkaisi kivasti... jostain syystä siihen liittyy energiset ja positiiviset mielikuvat, sellaisesta elämästä jota ei voi koskaan saavuttaa. Tällaiseen yökyöpelielämään liittyy saamattomuus, laiskuus ja masennus.