Kirjoittaja aura » 19.04.2015 18:12
Ei sitä voi olla rakastamatta. Tykkään yleensä musiikkia kuunnellessa tanssia samaan aikaan, tuntuu hyvältä tavallaan "kommunikoida" kuulemansa kanssa, tai miten sen sanoisi, jotenkin käsitellä sitä fyysisesti, hitto
On myös muutama levy, joiden lyriikat osaan kannesta kanteen ulkoa, harva asia vetää vertoja sille, kun tanssii ja laulaa yhtä aikaa, siinä tuntee olevansa jotenkin totaalisen yhtä jonkin elämää suuremman asian kanssa. Tästä syystä tykkään käydä myös keikoilla, vaikken muuten melusta ja ruuhkaisuudesta välitä, on huippua huojua ja huutaa euforisena useamman kymmenen muun ihmisen joukossa, ilman että se oma ääni erottuu sieltä mitenkään.
Musiikki vie yleensä jonnekin ihan muualle, herättää muistoja ja maalaa uusia kuvia, jokainen kappale on ikään kuin pieni matka, ja yksi (hyvä) levy kokonainen tarina. Musiikkia kuunnellessa jotenkin irtaantuu hetkeksi itsestään ja arjestaan, se vie jonnekin ihan toiseen ulottuvuuteen.
Ei sitä voi olla rakastamatta. Tykkään yleensä musiikkia kuunnellessa tanssia samaan aikaan, tuntuu hyvältä tavallaan "kommunikoida" kuulemansa kanssa, tai miten sen sanoisi, jotenkin käsitellä sitä fyysisesti, hitto :lol: On myös muutama levy, joiden lyriikat osaan kannesta kanteen ulkoa, harva asia vetää vertoja sille, kun tanssii ja laulaa yhtä aikaa, siinä tuntee olevansa jotenkin totaalisen yhtä jonkin elämää suuremman asian kanssa. Tästä syystä tykkään käydä myös keikoilla, vaikken muuten melusta ja ruuhkaisuudesta välitä, on huippua huojua ja huutaa euforisena useamman kymmenen muun ihmisen joukossa, ilman että se oma ääni erottuu sieltä mitenkään.
Musiikki vie yleensä jonnekin ihan muualle, herättää muistoja ja maalaa uusia kuvia, jokainen kappale on ikään kuin pieni matka, ja yksi (hyvä) levy kokonainen tarina. Musiikkia kuunnellessa jotenkin irtaantuu hetkeksi itsestään ja arjestaan, se vie jonnekin ihan toiseen ulottuvuuteen.