Kirjoittaja Tihku » 08.06.2015 21:48
Minulle tämä on hieman ristiriitainen kysymys. Kulutan kyllä vähemmän kuin tavallinen suomalainen ikäiseni nainen, mutta minun on vaikeaa luopua tavarasta. Turha tavara ärsyttää enkä haluaisi esim. joululahjaksi tavaraa, vaan mieluummin vaikka lahjakortin teatteriin, sikäli mikäli lahjoja välttämättä haluaa ostaa. Haluaisin kyllä vähentää tavaramäärää, mutta se tuntuu vaikealta. Vaatehuoneessa kyllä odottaa ainakin neljä muovikassillista valmista kirppistavaraa, mutten ole saanut niitä vielä lajitelluksi eteenpäin toimitusta varten. Samoin lajittelin pari vuotta sitten kirjoja, jotta ne voisi viedä jonnekin, mutta nyt ne ovat päätyneet korottamaan kukkaruukkuja lähemmäs valoa. Ajatus vanhojen levyjen, joita en ole moneen vuoteen kuunnellut, toimittamisesta kirppikselle taas tuntuu ylipäätään hankalalta.
Harrastuksien tiimoilta hamsteroin myös käsityötarvikkeita ja ruokatavaraa. Keittiön kirjoituspöydän alus on esimerkiksi täynnä kuivattuja sieniä. Niitä on luullakseni lähemmäs kymmenen vuoden tarpeiksi. Harmittelin tässä juuri, etten ole ehtinyt käydä tänä keväänä keräämässä nokkosia kuin kerran, vaikka niitäkin on kuivattuna enemmän kuin vuoden aikana tulee käytettyä. Parvekkeella on n. 30 tainta, jotka ovat tosin lähipäivinä lähdössä kasvimaalle. Värjäysmateriaaleja lankoja varten lienee yhteensä pari jätesäkillistä. Puhumattakaan langoista, joita lojuu siellä sun täällä. Tai viherkasveista. Tämän takia kämppä on lähellä jatkuvaa kaaosta ja kaukana minimalismista, vaikka periaatteessa kuluttamisen näkökulmasta katsottuna elämäntyylini onkin jokseenkin minimalistinen.
Toisaalta taas tykkään siitä, että ympärillä on asioita, jotka inspiroivat, enkä viihtyisi askeettisesti sisustetussa asunnossa. Toisaalta valokuvissa pyrin sitten usein minimalistiseen tyyliin, joten sikäli vähäelementtisyys viehättää esteettistä silmääni.
Minulle tämä on hieman ristiriitainen kysymys. Kulutan kyllä vähemmän kuin tavallinen suomalainen ikäiseni nainen, mutta minun on vaikeaa luopua tavarasta. Turha tavara ärsyttää enkä haluaisi esim. joululahjaksi tavaraa, vaan mieluummin vaikka lahjakortin teatteriin, sikäli mikäli lahjoja välttämättä haluaa ostaa. Haluaisin kyllä vähentää tavaramäärää, mutta se tuntuu vaikealta. Vaatehuoneessa kyllä odottaa ainakin neljä muovikassillista valmista kirppistavaraa, mutten ole saanut niitä vielä lajitelluksi eteenpäin toimitusta varten. Samoin lajittelin pari vuotta sitten kirjoja, jotta ne voisi viedä jonnekin, mutta nyt ne ovat päätyneet korottamaan kukkaruukkuja lähemmäs valoa. Ajatus vanhojen levyjen, joita en ole moneen vuoteen kuunnellut, toimittamisesta kirppikselle taas tuntuu ylipäätään hankalalta.
Harrastuksien tiimoilta hamsteroin myös käsityötarvikkeita ja ruokatavaraa. Keittiön kirjoituspöydän alus on esimerkiksi täynnä kuivattuja sieniä. Niitä on luullakseni lähemmäs kymmenen vuoden tarpeiksi. Harmittelin tässä juuri, etten ole ehtinyt käydä tänä keväänä keräämässä nokkosia kuin kerran, vaikka niitäkin on kuivattuna enemmän kuin vuoden aikana tulee käytettyä. Parvekkeella on n. 30 tainta, jotka ovat tosin lähipäivinä lähdössä kasvimaalle. Värjäysmateriaaleja lankoja varten lienee yhteensä pari jätesäkillistä. Puhumattakaan langoista, joita lojuu siellä sun täällä. Tai viherkasveista. Tämän takia kämppä on lähellä jatkuvaa kaaosta ja kaukana minimalismista, vaikka periaatteessa kuluttamisen näkökulmasta katsottuna elämäntyylini onkin jokseenkin minimalistinen.
Toisaalta taas tykkään siitä, että ympärillä on asioita, jotka inspiroivat, enkä viihtyisi askeettisesti sisustetussa asunnossa. Toisaalta valokuvissa pyrin sitten usein minimalistiseen tyyliin, joten sikäli vähäelementtisyys viehättää esteettistä silmääni.