Päihteet, ai että... Niin hyviä, mutta niin huonoja omalla tavallaan.
Itse täytän 4 päivän päästä 25v. Ja nyt syksyllä 2020 olisin 2v. polttamatta.
Ihana saavutus. Mutta se ei ole poistanut tupakoinnin himoa kokonaan, ja ei varmasti vielä 10 vuoden päästäkään... sellaista se vain on. TODELLA KOUKUTTAVAA. Mutta 2 vuoden jälkeen se ei silti ole lähelläkään niin vaikeaa olla ajattelematta tai himoamatta tupakkia.
Jokaiselle lopettaminen on erillaista. Jokaisen pitää löytää oma keinonsa ja AIKANSA sille.
Minulle, ensimmäiset 6kk olivat haastavia. Ja itse yritin monesti, monella eri tavalla lopettaa. Ja vihdoin onnistuin. Ja toivotaan ettei se turha tapa palaa takaisin
Alkoholi... sen kanssa yritän olla varovainen. Suvussani näyttää olevan alkoholisteja, joten syystäkin pyrin varovaisuuteen. Mutta joskus mieliala... ja elämä... tuntuu vain tarpeeksi paskalta ja alkoholi on se kaveri. Eikä pahemmin ole niitä kavereita, joille jakaa/kertoa asioista, joten alkohoil on se "kaveri". Riippuen miten käytät sitä...se tuo joko mukavuuta tai lisää masentavaa mielialaa. Joka tapauksessa sitten aina seuraavana päivänä ainakin masentaa...
Mutta seurassa juominen... joskus se tuntuu mukavalta, joskus ei. Taas kerran riippuu niin introvertin akusta ja mielentilasta.
Useasti huomaan, että juominen itsekseen, hyvää leffaa/sarjaa katsoessa on eniten mieluisaa. Jokainen omalla tavallaan.
Mutta kannustan teitä muitakin kohtuulliseen ja järkevään käyttöön.
Jokaiselle tulee elämässä niitä "heikkoja hetkiä", mutta jokaisella on myös omaa sisäistä voimaa jatkaa eteenpäin.
Päihteet, ai että... Niin hyviä, mutta niin huonoja omalla tavallaan.
Itse täytän 4 päivän päästä 25v. Ja nyt syksyllä 2020 olisin 2v. polttamatta.
Ihana saavutus. Mutta se ei ole poistanut tupakoinnin himoa kokonaan, ja ei varmasti vielä 10 vuoden päästäkään... sellaista se vain on. TODELLA KOUKUTTAVAA. Mutta 2 vuoden jälkeen se ei silti ole lähelläkään niin vaikeaa olla ajattelematta tai himoamatta tupakkia.
Jokaiselle lopettaminen on erillaista. Jokaisen pitää löytää oma keinonsa ja AIKANSA sille.
Minulle, ensimmäiset 6kk olivat haastavia. Ja itse yritin monesti, monella eri tavalla lopettaa. Ja vihdoin onnistuin. Ja toivotaan ettei se turha tapa palaa takaisin :)
Alkoholi... sen kanssa yritän olla varovainen. Suvussani näyttää olevan alkoholisteja, joten syystäkin pyrin varovaisuuteen. Mutta joskus mieliala... ja elämä... tuntuu vain tarpeeksi paskalta ja alkoholi on se kaveri. Eikä pahemmin ole niitä kavereita, joille jakaa/kertoa asioista, joten alkohoil on se "kaveri". Riippuen miten käytät sitä...se tuo joko mukavuuta tai lisää masentavaa mielialaa. Joka tapauksessa sitten aina seuraavana päivänä ainakin masentaa... :)
Mutta seurassa juominen... joskus se tuntuu mukavalta, joskus ei. Taas kerran riippuu niin introvertin akusta ja mielentilasta.
Useasti huomaan, että juominen itsekseen, hyvää leffaa/sarjaa katsoessa on eniten mieluisaa. Jokainen omalla tavallaan.
Mutta kannustan teitä muitakin kohtuulliseen ja järkevään käyttöön.
Jokaiselle tulee elämässä niitä "heikkoja hetkiä", mutta jokaisella on myös omaa sisäistä voimaa jatkaa eteenpäin. ;)